NUORTA VERTA RATIN TAAKSE
AMMATTIPÄTEVYYSDIREKTIIVIN PELÄTÄÄN
KARKOTTAVAN LISÄÄ VÄKEÄ KULJETUSALALTA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVAT: SUOMEN MESSUT / MARKKU OJALA
Logistiikka-alalla osaavan työvoiman saanti
ei ole koskaan ollut erityisen helppoa. Silloin
kun työntekijöitä on ollut tarjolla, heidän
soveltuvuutensa alalle ei ole ollut paras
mahdollinen. Kehityksen takana on tavallaan
logistiikan oma ”rakennemuutos”: logistiikasta
on tullut elintärkeä työkalu kaupankäynnin
onnistumisen ja yritysten kannattavuuden
kannalta. Logistiikka-alan osaajan tulisi
ymmärtää erilaisia liiketoimintojen tekijöitä
myynnistä ja hankinnasta aina tuotantoon sekä
taloushallintoon saakka – ja päälle vaaditaan
vielä hyviä kommunikointitaitoja, kielitaitoa sekä
taitoa tehdä itsenäisiä päätöksiä.
On ollut jo pitemmän aikaa selvää, että logistiikka-ala muuttuu kovaa vauhtia perinteisestä kuljetuksesta ja varastoinnista
monipuoliseksi palveluketjuksi, joka edellyttää toimijoilta laaja-alaista osaamista. Samaan aikaan alaa uhkaa työvoimapula, eivätkä koulutuksen aloituspaikat juuri riitä kattamaan alan
työvoimatarvetta.
Alan koulutushaasteita pohdittiin porukalla Turussa
LogistiikkaForum-round table -keskustelun merkeissä marraskuussa. Tapahtuman järjestivät Varsinais-Suomen ELY-keskus,
Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen -hanke ja Turun
kauppakamari.
Erityissuunnittelija Petri Pihlavisto Varsinais-Suomen
ELY-keskuksesta totesi, että joka vuosi logistiikka-alalla syntyy
50–60 henkilön vaje koulutuksen osalta – ja tämän lisäksi tulevat vielä muut poistumat. Näihin lukeutuvat esimerkiksi koulutuksen keskeyttämiset ja se tosiasia, että kaikki alalle koulutetut eivät mene alan töihin.
Pihlaviston mukaan alan työntekijöiden ikärakenteessa
poikkeuksellisen suuri puute on 30–40-vuotiaissa; tätä nuorempia ja vanhempia löytyy kyllä.
6 prologistiikka 1/2012