NÄKÖKULMA
Oula Harjula
perustajaosakas
InnoGreen
www.innogreen.fi
BIOFILINEN SUUNNITTELU ON
HYVINVOIVAN KAUPUNGIN EDELLYTYS
KAUPPAKESKUSTEN KATOILLE nousevat puistot ja
kerrostaloja koristavat viherkatot herättävät ihastusta, ja yhä useampi
on tietoinen luonnon positiivisista vaikutuksista hyvinvointiimme.
Suunta on oikea, sillä tulevaisuuden kaupunki tarvitsee biofilista
suunnittelua. Kyseessä on hyvinvoinnin välttämättömyys, jonka
merkitys korostuu, mitä tiiviimmin rakennamme ja asumme.
Biofilia-termillä viitataan ihmisen tarpeeseen olla yhteydessä
luontoon ja elämään sen eri muodoissa. Ihminen hakeutuu mielellään
luonnon lähelle, eikä siis etsi suhdetta betoniin. Luonto saa meidät
voimaan paremmin hetkessä sekä pidemmällä aikavälillä. Luonnon
vetovoimasta huolimatta on ennustettu, että tulevaisuudessa jopa
75 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Yhä tiheämpään
rakentaminen ja maan arvon nousu osoittavat, että biofilisen
suunnittelun tulee olla osana kaikkea kaupunkisuunnittelua sekä
uudisrakentamista. Tilaa ei ole hukattavaksi.
Biofilisessa suunnittelussa kyse ei ole vain viheralueista, vaan
luonnon terveysvaikutusten kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä
ja hyödyntämisestä. Keskiössä ovat ihminen ja ihmiselle
luontainen suhde luontoon. Jokainen rakennus- tai kehitysprojekti
on mahdollisuus tehdä kestävämpää, hyvinvointia tukevaa
suunnittelua. Biofilisessa suunnittelussa huomioidaan muun muassa
sosiokulttuuriset odotukset ja normit, terveydelliset olosuhteet ja tilan
käyttäjät sekä miten tila koetaan ja kauanko siellä vietetään aikaa.
Ei tarvitse lähteä kovinkaan kauas, kun pääsemme jo ihailemaan
biofilisen suunnittelun tuloksia. Esimerkiksi Göteborgissa sijaitsevan
Itäisen sairaalan psykiatrisen osaston biofilisella suunnittelulla on
ollut vaikutus potilaiden sekä työntekijöiden hyvinvointiin, kertoo
yhdysvaltalaisen asiantuntijayritys Terrapin Bright & Greenin
tapaustutkimus.
Tapauksessa suunnittelijat haastoivat itseään kysyen, voiko
arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu lieventää potilaiden ja perheiden
kärsimystä, nopeuttaa toipumista, sekä tukea hoidon tehokkuutta.
Biofilia oli lähtökohtana tilasuunnittelussa, jossa huomioitiin muun
muassa helppokulkuisuus ja tilojen säännönmukaisuus, jotka
helpottavat muistamista ja vähentävät eksymisestä tai sen pelosta
aiheutuvaa stressiä. Ikkunoista voi ihastella puutarhanäkymää ja
avautuvat ikkunat tuovat tuulenvireen iholle sekä luonnon tuoksut
ja äänet myös sisätiloihin. Jo pelkästään luontonäkymä alentaa
verenpainetta ja sykettä sekä vaikuttaa onnellisuuteen.
Huomiota kiinnitettiin valoon sekä materiaaleiksi valittiin runsaasti
puuta ja kiveä. Valo ja sen luonnollinen vaihtelu vaikuttaa muun
muassa vuorokausirytmiin, unenlaatuun, aivojen serotoniinitasoon,
masennukseen sekä aggressiivisuuteen.
32 prointerior 5 / 19
Uuden tilan myötä lepositeiden ja lääkityksen käyttö
psykiatrisella osastolla väheni huomattavasti. Lepositeiden
käyttö aggressiivisissa tilanteissa väheni 63:sta tapauksesta
35:een, ja aggressiivisten tilanteiden rauhoittaminen lääkityksen
avulla väheni 47:stä tapauksesta 30:een. Luvut osoittavat, että
biofilisesti suunniteltu tila oli rauhoittanut potilaita merkittävästi.
Samankaltaista suunnittelua kaivataan lisää suomalaisiin
koteihin, kouluihin, sairaaloihin, kauppoihin, puistoihin ja
asuinalueille. Parhaimmillaan biofiliset ratkaisut tukevat useita
hyvinvoinnin tavoitteita, kuten sairauksien ennaltaehkäisyä,
kaupunkilaisten liikuntamäärien lisäämistä ja asuinalueen
yhteisöllisyyttä. Suunnittelu on onnistunut, kun tuloksena
on inspiroiva, elvyttävä, hyvinvointia tukeva tila, joka sopii
toiminnoiltaan osaksi olemassa olevaa urbaania ekosysteemiä eli
kaupunkia. n