Harmoniaa seiniin
Tesoman koululle on sittemmin myönnetty hyvän rakentamisen palkinto.
Eräitä palkintoperusteita olivat suunnitelman nuorekkuus ja rohkeus.
Marttisen mukaan Tesomassa tehtiin hyviä ja rohkeita ratkaisuja, joilla
haettiin uutta ilmettä.
”Koulusta saatiin näyttävä kokonaisuus, jonka rakentamiskustannuk-
set jäivät kuitenkin kohtuullisiksi.”
”Rakennuksen tiilijulkisivut ovat kantavia sandwich-elementtejä.
Metalliset reikälevyt ovat säänkestävää polttomaalattua alumiinia”, Martti-
nen kertoo.
Metallijulkisivussa on kuvituksena suomalaisia metsäaiheita. Kuvat on
tehty rei’ityksellä, jossa reikien koko ja tiheys vaihtelevat.
”Kuvien piti näkyä selkeästi niin rakennuksen ulko- kuin sisäpuolelle-
kin. Yksityiskohdissa oli paljon pohtimista.”
Rakennukset ovat Marttisen mukaan hyvin yksilöllisiä. Monissa raken-
nuksissa tarvittaisiin myös rauhallisia julkisivuja, joissa esimerkiksi ikkunoi-
den sijoittelua harkittaisiin huolellisesti.
”Nimenomaan harmoniaa kaivattaisiin julkisivuihin nykyistä enem-
män”, hän arvioi. n
Materiaalit valittava rakennustapaan sopiviksi
Julkisivujen materiaalit ovat monimuotoistuneet.
”Nykyisin materiaaleja yhdistellään entistä rohkeammin uudenlais-
ten efektien aikaansaamiseksi. Helsinki on tämän kehityksen etulinjassa”,
arvioi Westface Oy:n toimitusjohtaja Marko Virtanen.
Westface toimittaa muun muassa pintamateriaaleja ja kiinnitysjärjes-
telmiä erilaisille tuulettuville julkisivurakenteille.
”Monesti julkisivun toteutuksessa käytetään 2–3 eri materiaalia. Toi-
saalta rakentamisen ekologisuus ja ympäristöystävällisyys ovat lisäänty-
neet, ja tämä näkyy myös julkisivuissa.”
Onnistunut julkisivutoteutus edellyttää kuitenkin myös tietoa materiaa-
lien kestävyydestä ja muista ominaisuuksista.
”Markkinoilla voi olla sellaisiakin tuontimateriaaleja, joita ei ole suun-
niteltu suomalaiseen rakennustapaan soveltuviksi. Ulkomailla julkisivuja
tehdään eri tavalla. Vastuu julkisivusta on viime kädessä suunnittelijoilla,
mutta heillä saattaa olla puutteellista tietoa materiaaleista”, Virtanen
epäilee.
Myös asennustöiden valvonta voi olla ongelmallista, jos urakoitsijat
käyttävät työmailla pitkiä alihankintaketjuja.
Kokonaisuus toimivaksi
Virtasen mukaan rakentamisessa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota
julkisivujen elinkaareen ja toimivuuteen.
”Julkisivun kuoren oikea toteutus on oleellinen kysymys. Siinä tarvi-
taan paljon rakennusteknistä osaamista.”
”Suomessa esimerkiksi ilmaston ja sään vaikutukset aiheuttavat jul-
kisivuille ongelmia. Pulmana ovat muun muassa tuulikuormat, viis-
tosateet, uv-säteily, jäätyminen sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut.
Materiaalien paloturvallisuuskin on tärkeää.”
”Hyvä julkisivusuunnitelma ottaa kaikki eri tekijät huomioon. Ongel-
mat voivat tulla esiin ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua. Nyt esi-
merkiksi nähdään, että 1970- ja 1980-lukujen taloissa on vikoja julki-
sivuissa”, Virtanen muistuttaa.
Nykyisin kuntien rakennusvalvontaviranomaiset pyrkivätkin tutki-
maan esimerkiksi ehdotettujen muutostöiden rakennusfysikaalisia vaiku-
tuksia korjausrakentamishankkeissa yhä tarkemmin.
Toisaalta erilaisiin tehosteisiin julkisivuissa on suhtauduttu entistä
sallivammin.
”Tehosteilla voidaan korostaa nykyvirtauksia. Toisaalta halutaan vält-
tää sitä, että julkisivut olisivat liian yksitoikkoisen näköisiä”, Virtanen
arvioi.
Hänen mukaansa esimerkiksi korkeapainelaminaateilla, keraamisilla
lankuilla ja alumiinikomposiittilevyillä voidaan saada aikaan monenlaisia
yksilöllisiä ratkaisuja.
”Julkisivujen suunnittelussa on otettava paljon asioita huomioon.
Suunnittelu on usein varsin teknistä”, Virtanen muistuttaa. n
Tampereen Koskikeskus
”
Hyvä
julkisivusuunnitelma
ottaa kaikki eri tekijät
huomioon.
5 / 19
prointerior 11