tuvat jään värit. Värit vaihtuvat verkkaisesti; kun junalle tulija katsahtaa
seinälle laiturihalliin tullessaan, junan saapuessa näkymä on jo hiukan
muuttunut.
Asemalaiturin lattia on vaaleaa graniittia, joka on ristipäähakattu,
mikä tekee siitä huomattavasti vaaleamman kuin kivi muutoin olisi. Val-
koisuus viittaa samalla aseman teemoihin, lumeen ja jäähän.
Maantason yleisötilojen luonnonkivenä on käytetty niin ulko- kuin
sisätiloissa mustaa gabroa. Se samoin kuin muurattu tummanharmaa
liuskekivi sitovat kivimateriaalin Lauttasaarelle tunnusomaisiin 40- ja
50-luvun liuskekiviseiniin ja luonnonkivimuureihin. Niitä on käytetty myös
laajalti muun muassa 1958 valmistuneen Lauttasaaren kirkon pihapii-
rissä ja ympäristössä.
Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien arkkitehtoniset ratkaisut kon-
septitasolta detaljeihin asti ovat modulaatioita Helin&Co Arkkitehdeille
tunnusomaisesta arkkitehtonisesta linjasta. Toiminnallisuutta pohditaan
huolella joka hankkeessa, mutta näissä raskaasti kulutukselle altistu-
vissa kohteissa toiminnallisuus korostui vielä tavallista enemmän. Mate-
riaaleja valittaessa oli otettava huomioon, että niiden tulee kestää ja
vanheta kauniisti rakennuksen pitkän elinkaaren aikana. Koivusaaren
asemalla lasketaan alkuvaiheen matkustajamääräksi 3 000, Lauttasaa-
ressa 18 000 matkustajaa päivässä.
muoto aaltoilee. Suursäleikköseinä on tehty elementoiduista ryhmistä,
vanhan ’joka seitsemäs aalto’-sanonnan tapaan.
Koivusaaren aseman kattopalkisto on valko kuullotettua liimapuuta.
Sisääntulohallin kattoa alapuolelta katsottaessa näkyvät liimapuupalkkien
varaan ladotut ’veneen kylkilaudat’, limittäiset valkeat akustoruiskute-
tut levyt. Aseman luonnonkivipinnat sisällä ja ulkona ovat punaista graniit-
tia, joka on Helsingin rantakallioiden kivimateriaali. Aseman kivi louhit-
tiin Mäntsälästä, jonka punaisessa graniitissa on erityisen kaunis loimuava
kuviointi. Pohjoisen julkisivumuurin laajat graniittipinnat sisällä ja ulkona
muistuttavatkin kuvioiltaan meren aallokkoa.
Pitkissä liukuportaissa – Suomen pisimmissä – on enimmillään lähes
yhdeksän metrin korkuinen taustavalaistu lasiseinä. Totti Helinin suunnit-
telema kuviointi on painettu opaalilaminointikalvoon, ja se kuvastaa meren
tyyntymistä pinnalta alaspäin laskeuduttaessa.
Asemalaiturin lattia on valkoista kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkia,
joka on valettu paikalla suurina kenttinä. Betonimosaiikissa on likaahylkivä
pintakäsittely kuten kaikissa asemien lattia- ja seinäpinnoissa. Asemalai-
turilla on molemmilla asemilla niin sanottuja tate-hyttejä, pieniä monitoi-
mikuutioita, jotka kätkevät sisäänsä kaiken laituria palvelevan tekniikan
alakautta syötettynä. Kuutioiden kyljissä on taustavalaistua opaalilasia,
metalliruuturitilää sekä istuimia metroa odottavia varten.
Laiturihallin kallioholvin ruiskubetonoitu kattopinta on maalattu yön-
siniseksi kuten Lauttasaaressakin. Kattopinta on hauskasti epäsymmet-
rinen joka suuntaan. Katosta alaspäin työntyvät kookkaat, akustisesti
vaimentavat sylinterit, joiden halkaisija on 2,5m. Sylinterien sisään oli tai-
teilija Tuula Närhisen idean mukaan tarkoitus saada projektorit heijasta-
maan kallion yläpuolista merta. Teoksen toteutuminen on vielä rahoitusta
vailla.
Laiturihallin pitkittäisten sivuseinien yläosat on vaimennettu kauttaal-
taan. Vaimennuspintaa on saatu riittävästi käyttämällä seinästä ulostulevia
hetularakenteita. Hetulat on valaistu veden väreihin RGB-ledvalaisimilla. n
Koivusaari
Koivusaaren asema on rakennettu kiilamaiselle tontille Vaskilahden
venesataman ja Länsiväylän väliin. Tontin kapea pää kurottaa kohti
Vulcanin mäkeä Lauttasaarentien länsipäässä. Koivusaaren puoleinen
läntinen sisäänkäyntirakennus toteutuu, kun Koivusaaren kaupunginosa
alkaa rakentua.
Sisäänkäyntirakennuksen edessä aukeava venesataman lahti on
tuotu metromatkustajien ulottuville. Aulasta avautuvat esteettömät näky-
mät Vaskilahden yli aina Käärmeluodoille asti. Sisääntuloaula on kaksi-
kerroksinen, sillä tilassa on varauduttu 2.kerroksen myöhemmin toteu-
tettavaan sisäänkäyntiin.
Koivusaaren asemaa kierrellessä huomaa, että rakennus on kuin
nurinpäin käännetty vene. Vaskilahden rannalla sijaitseva kolmiomainen
tontti antoi luontevat lähtökohdat massoittelulle, jota työstivät konsepti-
vaiheessa Pekka Helin ja Satu Jaatinen.
Rakennuksen sijainnin takia kattopinta muodostaa sille viidennen jul-
kisivun. Ulkoarkkitehtuurissa huomio kiinnittyykin upeaan sinkkikattoon.
Vesikaton pinta on patinoitua umpisinkkilevyä, rheinzinkiä, joka on mate-
riaalina huoltovapaa. Rheinzinkistä on tehty sekä Koivusaaren että Laut-
tasaaren asemien kaareutuvat vesikatot. Arkkitehti Olavi Montin kantoi
vastuun monimuotoisten vesikattojen suunnittelusta. Hän oli muuten-
kin vahvasti mukana asemien toteutussuunnitteluvaiheessa. Koivusaa-
ressa lisähaasteen toi eri suuntiin kaareva ’veneenpohjan’ muoto, minkä
lisäksi meren puoleinen julkisivu on kaareva kiilamaisen tontin vuoksi.
Sinkkilevysepän työ edellytti todellista ammattitaitoa. Avaruusgeometris-
ten muotojen lisäksi sinkin työstö oli muutenkin vaativaa, sillä sinkki on
sitkeää, mutta taivutettaessa murtuu helposti.
Rakennuksen maanpäällinen osa jakautuu kahtia avoimeen yleisö-
tilaosaan ja umpinaiseen tekniikkaosaan. Tekniikkaosa kätkee sisäänsä
mm. savunpoisto- ja ilmanvaihtokuilut. Tulo- ja poistosäleiköt on käsitelty
julkisivussa arkkitehtonisina aiheina. Julkisivun peittävät kauttaaltaan
5mm paksuista hst-levyistä leikatut syvät suursäleiköt, joiden alareunan
Merenalaiselle Koivusaaren asemalle KONE on toimittanut Suomen
pisimmät liukuportaat, joilla on pituutta yli 75 metriä.
5 / 17
prointerior 17