Pudasjärven Hirsikampukseen on asennettu kestävän kehityksen mukaiset Forbon
Marmoleum-linoleumilattiat.
Luokissa huoneakustiikan tulee sekä vaimentaa melua, että edesauttaa puheen kuuluvuutta.
keskelle on sijoitettu kattolyhdyt, jotka valaisevat toisen kerroksen keskellä olevia käytävätiloja.
Hirsisen koulurakennuksen suunnittelussa haasteellista
on ollut hallita hirren laskeutumisesta aiheutuvat hankaluudet. Varsinkin betonirunkoisen osan ja hirsisen osan vesikaton toimiminen sekä niiden väliin suunnitellun yhdyssillan
käyttäytyminen vuosien varrella askarrutti, mutta ongelmiin
löydettiin oivalliset ratkaisut. Suunnittelun aikana myös palomääräysten tulkinta hirsisessä koulurakennuksessa aiheutti
päänvaivaa, mutta asiat saatiin ratkaistua viranomaisten
positiivisella suhtautumisella hankkeeseen. Välipohjissa ja
aulan avoportaan kaiteissa on käytetty clt-puulevyelementtejä.
Rakennuksessa kulkiessa kiinnittyy huomio erinomaiseen akustiikkaan, jonka hirsipintaiset seinät saavat aikaan.
Myös sisäpintojen harmoninen ulkoasu ja miellyttävä tuoksu
luovat edellytykset hyvälle oppimisympäristölle.
Sisätilojen värimaailman lähtökohtana ovat julkisivujen
vahvat värit. Vihreä, violetti, keltainen ja punainen näkyvät
erityisesti lattioissa, jotka ovat pääosin linoleumia. Luonnonmateriaaleista valmistettu ja vesihöyryä läpäisevä linoleumi
sopiikin luontevasti hirsikouluun
Värikkään lattiamaailman rinnalla kiintokalusteet ovat
pääosin valkoisia. Valkoiset kalusteet näyttävät raikkailta
hirsiseiniä vasten. Myös kiintokalusteita suunnitellessa on
täytynyt huomioida hirrelle ominainen painuminen. Tässä
asiassa on ollut oivana apuna myös kalusteet valmistanut
Kiimingin Kaluste Oy.
Irtokalustus on suunniteltu muuntumaan erilaisiin oppimistilanteisiin. Pulpetit ja oppilastuolit ovat pyörällisiä,
mikä helpottaa niiden järjestämistä erilaisiin ryhmiin. Tilojen muunneltavuutta lisäävät myös luokkien väliset pariovet,
jotka avaamalla kaksi luokkatilaa saadaan yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi.
Luokkien suuret sisäikkunat avaavat tiloja käytäville ja
auloihin, jotka ovat osa oppimisympäristöä. Niiden irtokalustus on pehmeämpää ja värikkäämpää kuin luokissa. Nojatuolit ja korkeaselkänojaiset sohvat soveltuvat hyvin esimerkiksi ryhmätyöskentelyyn. Korkeissakin tiloissa äänimaailma
pysyy miellyttävänä ja rauhoittavana, kun akustiikka on kunnossa hirren ja akustoivien materiaalien ansiosta. n
TALOTEKNIIKASSA
ERITYISJÄRJESTELYJÄ
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN
PUDASJÄRVEN HIRSIRAKENTEINEN koulukampus oli talo
tekniikkajärjestelyiltään hieman tavanomaista haastavampi kohde.
”Toimitimme Pudasjärven koulun talotekniikan: putki-, iv-,
sähkö- ja sprinklerijärjestelmät. Olimme myös mukana järjestelmien
suunnittelussa”, kertoo Are Oy:n aluepäällikkö Jouni Riikola.
Hirsikoulussa on asennettu sprinklerit liikuntahalliin ja muihin
sellaisiin tiloihin, joissa on enemmän kuin yksi kerros.
”Kaikkiin luokkahuoneisiin on asennettu CO2-anturit, jotka
mittaavat jatkuvasti sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. Jos pitoisuus
ylittää asetetun raja-arvon, ilmanvaihtoa tehostetaan automaattisesti”,
Riikola toteaa.
”Tällainen tarpeenmukainen ilmanvaihto säästää energiaa ja
varmistaa sen, että oppilaat pysyvät vireinä koulupäivän ajan.”
Eri opetustilanteita varten on kehitetty optimoidut valaistustilanne
ratkaisut.
Valaistus on pääosin kytketty läsnäolo- ja valoisuustunnistimiin.
16 prointerior 5 / 16
Valot huoneissa sammutetaan ja käytävillä himmennetään, ellei kukaan
ole paikalla.
Hirsirakenteiden painumiseen oli varauduttava tietyillä erityis
järjestelyillä.
”Talotekniikan asennuksissa oli käytettävä joustavia liitoksia ja
erikoisläpivientejä, jotta mahdollisten painumien aiheuttamilta ongelmilta
vältytään.”
Rakennus toteutettiin elinkaarihankkeena, jossa talon ja sen
tekniikan ylläpito on varmistettu 25 vuodeksi.
Toistaiseksi Are vastaa talotekniikan huolloista, mutta viimeaikaisten
yrityskauppojen yhteydessä elinkaarivastuu siirtyi pelkästään
Lemminkäiselle.
”Koulurakennuksen käyttöaika on pitkä. Talotekniikan määräaikais
huoltoja tarvitaan. On todennäköistä, että ilmanvaihtokoneet ja suuri
osa muustakin tekniikasta on kertaalleen uusittava elinkaaren aikana”,
Riikola arvioi. n