NÄKÖKULMA
Pekka Kiuru NCC Oy
Kirjoittaja Pekka Kiuru on Green Building Council Finlandin kestävyysosaamisen ohjausryhmän jäsen ja työskentelee kestävän kehityksen johtajana NCC Oy : ssä .
KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN PARADIGMAN ON MUUTUTTAVA
Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin , mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä . Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin . Mitä tahansa valitsemmekin , yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme .
KUTEN TIEDÄMME , kiinteistö- ja rakennusala on hiili-intensiivinen : pelkästään rakennusten energiankäytön osuus on noin 40 prosenttia Suomen vuosittaisesta energiankäytöstä ja vastaa noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä . Uudisrakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä noin puolet taas muodostuu rakennusosista ja noin kolmannes 50 vuoden käyttövaiheen energiankäytöstä . Tämän tasoinen hiiliintensiivisyys on valtava haaste pyrkiessämme kohti hiilineutraalia Suomea . Toisin sanoen kiinteistö- ja rakennusala voi myös olla merkittävä osa tarvittavaa ratkaisua näissä pyrkimyksissä .
Katse rakennusmateriaaleihin Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin , mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä . Hyvä kehitys näyttää jatkuvan , ja energiantuotanto on tiellä kohti hiilineutraaliutta . Hiilijalanjälkeä pienennettäessä katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin .
Rakennusmateriaalien valmistajat kehittävät monin keinoin vähähiilisempiä tuotteita . Energian päästöprofiilin myönteinen kehitys auttaa osaltaan heitä tässä tavoitteessa . Ennen pitkää tulee kuitenkin raja vastaan ja kehitys hidastuu . On siis löydettävä muitakin keinoja , mutta millaisia ?
Kurkistus keinoihin Ensin on käännettävä katse suunnitteluun : rakennusten tilankäytön tehostaminen , materiaalimäärältään tehokkaiden rakenneratkaisujen käyttö ja rakenteiden kapasiteetin optimointi . Tämän keinovalikoiman käytössä on kuitenkin oltava huolellinen , jottei lyhennetä rakennuksen käyttöikää poistamalla muuntojoustavuuden ja muunnettavuuden mahdollisuuksia . Tällainen virhe olisi karhunpalvelus pyrkiessämme kohti vähähiilisempää kiinteistökantaa .
Toiseksi on tarkasteltava rakennusmateriaaleja . On etsittävä vähähiilisempiä materiaaleja totuttujen tilalle , esimerkiksi korvattava puurakenteilla betonisia . Puuvaramme eivät kuitenkaan riitä korvaamaan betonia laajassa mittakaavassa . Lisäksi puurunkoiseen rakennukseen vaaditaan erilaisia palonsuojaverhouksia , ääni- ja värinänvaimennusrakenteita ja palonsammutuslaitteisto , mitkä osaltaan nostavat rakennuksen hiilijalanjälkeä .
Ei kahta ilman kolmatta . Kierrätysraaka-aineiden ja teollisuuden sivuvirtojen merkittävää käyttöä rakennusmateriaalien raaka-aineina ja vanhojen rakennusosien uusiokäyttöä on myös hyödynnettävä . Kierrätettävän materiaalin arvo on säilytettävä mahdollisimman korkealla jätehier arkian tasolla . Se olisikin hyödynnettävä rakennusosina , ei vain uusioraakaaineena .
Rakennusosien uusiokäytössä on ratkaistava aikatauluun , logistiikkaan , kustannuksiin ja laadunvarmistukseen liittyviä haasteita . Parhaimmillaankin laajassa mittakaavassa uudelleenkäyttöön soveltuvat vain kaikkein standardoiduimmat rakennustuotteet . Rakennusmateriaaleihin käytetty uusioraaka-aineiden osuus olisi tehtävä näkyväksi – mitä enemmän näkyvyyttä , sitä enemmän kysyntää , vaatimuksia ja intoa kehittää uusia tuotteita .
Neljäs mahdollisuutemme olisi vanhojen rakennusten käyttöiän jatkaminen ja rakennusten purkamisen edellytysten huomattava tiukentaminen . Perusteellisessakin laajamittaisessa saneerauksessa materiaalinkäyttö vähenee puoleen verrattuna uuden rakennuksen rakentamiseen , mikä näkyy matalampana elinkaaren hiilijalanjälkenä . Kun vielä energian päästöprofiili on merkittävästi parantumassa , heikompi energiatehokkuuskaan ei heikennä vanhan rakennuksen kilpailukykyä .
Mitä tahansa valitsemmekin , yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme . Varmaa on ainoastaan se , että jollain tavalla toimialamme paradigman on muututtava . n
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita . Lue lisää : figbc . fi
4 / 24 prointerior 33