Vastustuskykyisempi kaupunki , kiitos !
KORONAPANDEMIA HIIPUU hiljalleen takavasemmalle – mutta voisiko seuraavan kulkutaudin taltuttamisessa auttaa … kaupunkisuunnittelu ?
Monitieteisessä , Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa RECIPE-hankkeessa tutkitaan kaupunkiympäristöjen roolia pandemioiden ehkäisyssä . Hankkeessa tarkastellaan , miten kaupunkisuunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä tartuntatauteja ja siten torjua pandemioita . Syyskuussa 2021 startannutta RECIPE-hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun .
Tartuntatautien torjuntaa ei juuri ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa , vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa . RECIPE-hanke pureutuu aihepiiriin yhdistämällä ympäristötutkimuksen , ympäristöterveyden , terveyshistorian , informaatiotutkimuksen , kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta .
Monisyiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ja COVID-19-pandemia korostavat strategisen ennakoinnin merkitystä . Tästä syystä RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmässä kehitetään uudenlaisia terveysvaikutusten arviointityökaluja sekä nivotaan kaupunkisuunnittelua tiiviimmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiaa .
Millaisia politiikkasuosituksia , suunnittelutaktiikoita ja työkaluja tarvitaan edistämään tutkittuun tietoon perustuvaa kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa , kun tavoitteena on pandemioiden ehkäisy ? Miten datalähtöisillä analyysija arviointityökaluilla voidaan edistää tiedon tuottamista , muuntamista ja siirtämistä tutkijoiden , suunnittelijoiden ja päättäjien välillä ?
Kaupungeissa on merkittävä tarve poikkihallinnollisille menettelyille , jotka käsittelevät kaupunkiympäristön terveellisyyttä ja kokonaisturvallisuutta systeemitasoisesti , kattaen laajasti taloudelliset , poliittiset , kulttuuriset , teknologiset sekä ekologiset prosessit . COVID-pandemian yhteydessä on syntynyt tarve tietää , millaiset kaupungit ovat joutuneet alttiiksi ja toisaalta toipuneet nopeimmin koronan vaikutuksista . Tutkimusta tarvitaan myös suunnittelutavoitteiden keskenään ristiriitaisista vaikutuksista .
Kaupunkien elinvoima ja kilpailuedut rakentuvat juuri niiden ominaisuuksien ympärille , jotka näyttävät mahdollistavan tartuntatautien leviämisen , kuten suuri ihmistiheys , globaalit yhteydet , korkea joukkoliikenteen osuus sekä laaja tapahtuma- , matkailukohde- ja palvelutarjonta . Tutkimukset ovat myös osoittaneet , että rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät kuten käveltävyys , tiiviys , toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen .
Oma roolinsa immunologisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on myös elinympäristön monimuotoisuudella ja vihreydellä , joka kaupungistumisen myötä uhkaa edelleen kaventua . Kaupunkiympäristöjen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta onkin tarpeen arvioida rakentamisen terveysvaikutuksia moniulotteisesti esimerkiksi tartuntatautien leviämisen ja siten yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntymisen osalta .
Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta immunologiseen terveyteen läpi elämän on jonkin verran näyttöä , mutta vahvoja tutkimuksia on toistaiseksi aiheesta vähän . Rakennetun kaupunkiympäristön piirteet voivat vaikuttaa ilmavälitteisten tartuntatautien esiintyvyyteen ihmiskontaktien kautta .
Lisäksi sää ja ilmansaasteet voivat myös itsessään lisätä tartuntatautien esiintymistä . Toisaalta elinympäristön piirteet voivat vaikuttaa säälle ja ilmansaasteille altistumiseen ja tartuntatautiherkkyyteen .
Rakennettu ympäristö voi puolestaan vaikuttaa monimuotoisuuteen ja täten epäsuorasti immuunivälitteisesti tartuntatauteihin .
Pandemioiden aikana rakennettuun ja luonnolliseen elinympäristöön liittyvät tekijät ja terveyskäyttäytyminen säätelevät osaltaan ihmisten hyvinvointia ja vakavien tartuntatautitapausten määriä . Elinympäristön merkitys hyvinvoinnille on korostunut pandemiatilanteessa , jolloin ihmisten välisiä sosiaalisia kontakteja ja liikkuvuutta rajoitetaan .
Elinympäristön rakennettuun ja luonnolliseen ympäristöön liittyvistä piirteistä ja näiden mahdollisista suorista tai epäsuorista yhteyksistä ilmavälitteisiin tartuntatauteihin ei ole kuitenkaan tällä hetkellä riittävästi tietoa . RECIPE pyrkiikin kehittämään kaupunkisuunnittelun hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja arviointia erityisesti tartuntatautien näkökulmasta .
PETRI CHARPENTIER
4 / 2022
julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
päätoimittaja Petri Charpentier
tuotepäällikkö Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com
toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen
graphic design Riitta Yli-Öyrä
tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ atex . com
toimittajat Ari Mononen Merja Maukonen Sami J . Anteroinen
paino Printall AS
ISSN 1457-0955 ( painettu ) ISSN 2736-8025 ( verkkojulkaisu )
www . prointerior . fi prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( Twitter ) prointeriorfi ( Facebook ) prointeriorfi ( Instagram ) prointerior ( LinkedIn )
|
|
|
Kannen kuva : Zentuvo Finland Oy |
|
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 4 / 2022 |
4 / 2022 |
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Moderni hirsipäiväkoti Vantaalla Uusi Siltasairaala Helsingissä Vihreydellä viihtyisyyttä Energiaa säästävä valaistus Moderni puu- ja hirsiarkkitehtuuri Julkisivu- ja ikkunarakenteet entistä eristävämmiksi Scandic Helsinki Hubin modernit kokous- ja tapahtumatilat Tulevaisuuden työympäristöjä Orgatec 2022 -sisustusmessuilla
|
Kohdetiedot : Koivukylän päiväkoti Tilaaja : Vantaan kaupunki KVR-urakoitsija : Hoivarakentajat Oy Arkkitehtisuunnittelu : Arkkitehtuuri Oy Lehtinen Miettunen Pääsuunnittelija , arkkitehti : Sakari Miettunen |
Aikakausmedia ry : n jäsen
© 2022 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään . Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty .
|
6 prointerior 4 / 22