ILMASTONMUUTOS YMMÄRRETÄÄN yleensä ilman lämpenemi-
senä kasvihuonepäästöjen, kuten hiilidioksidin seurauksena, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös sateisiin, tuulioloihin, pilvisyyteen, ilman kosteuteen ja auringon säteilymääriin.
Rankkasateiden määrän lisääntyminen tarkoittaa etenkin puu- ja
levypintaisissa julkisivuissa koko ulkoseinärakenteen kastumisriskin lisääntymistä. Tavallista enemmän vetenä tai räntänä satavat talvet lisäävät niin ikään rakenteiden kastumista, ja sateiden suunnan muutokset kasvattavat viistosaderasituksen määrää, joka tyypillisesti on
Suomessa kuormittanut etenkin rakennusten etelän ja lännen puoleisia pintoja.
Etelä-Suomessa ja rannikkoseuduilla taajaan nollan molemmin
puolin heilahteleva lämpötila jäätymisineen ja sulamisineen asettaa lisäksi julkisivut herkemmin alttiiksi turmeltumiselle kuin pohjoisempana, jossa sateet tulevat useammin huonosti rakennehuokosiin imeytyvänä lumena.
Ilmaston muuttuessa rakennuksen pitkäikäisyys edellyttää siis entistä perinpohjaisempaa suunnittelutyötä, huolellista toteutusta ja laadukkaiden, kestävyyttä edistävien materiaalien käyttöä.
Ulkopintojen osalta ennakoiva kunnossapito, joka perustuu käytettyjen rakenteiden ja vaurioitumismekanismien tuntemiseen, on keskeinen keino sopeutumisessa vaihtelevien säiden julkisivulle aiheuttamiin
rasituksiin.
Suomessa uudisrakennusten rakenteiden ja rakentamistapojen sopeutumista tulevaisuuden ilmastoon on tutkittu muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen FRAME-tutkimuksen puitteissa. Tekniikan tohtori, arkkitehti Kimmo Kuismanen taas
väitteli Oulun yliopistossa tohtoriksi ilmaston mukaisesta rakentamisesta ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta rakentamisessa.
Mikroilmaston mukainen julkisivu
”Eri ilmansuunnille räätälöidyt erilaiset julkisivut, jotka soveltuvat juuri niiden mikroilmastoille, ovat uutta suomalaisessa arkkitehtuurissa”,
toteaa Helsingin Ympäristötalon suunnitellut arkkitehti Kimmo Kuismanen. ”Ilmastoanalyysiä ja 3D-aurinkosimulaatiota hyödyntämällä saatoimme kartoittaa rakennuksen kunkin julkisivun erityistarpeet ja vahvuusalueet.” Aurinkokulmat läpikäymällä Kuismasen suunnittelu- ja
konsulttitoimisto Ab Case Consult Ltd kykeni toteuttamaan julkisivuratkaisuja, jotka alentavat rakennuksen lämpökuormaa kesällä ja vähentävät näin jäähdytyksen tarvetta.
”Ympäristötalon eteläjulkisivun erityispiirre on luonnonmukaisen
älykäs kaksoisjulkisivu, jonka uloin pinta rakentuu aurinkopaneeleista.” Kaksoisjulkisivun välitila tuuletetaan kesällä painovoimaisesti ja
talvella se kerää auringon lämpöä. Auringon valon ja lämmön optimoinnilla saadaan näin paitsi vähennettyä jäähdytysenergian tarvetta ja hyödynnettyä lämpöenergiaa, myös lisättyä luonnonvaloa sisätiloissa.
Rakennuksen energiankulutuksen kannalta myös tuulen merkitys
rakennusta jäähdyttävänä tekijänä on huomionarvoinen. Ympäristötalossa tuulen vaikutuksia on pyritty vähentämään muun muassa julkisivun pintojen materiaaleilla ja niiden erityyppisillä pintarakenteilla ja
tekstuureilla.
VTT:n paloluokitteleman, kestävän sinisen alumiinikomposiittilevyn
28 prointerior 4 / 11