Arkkitehtuuripolitiikka on uudet nuottinsa ansainnut
UUSI ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN ohjelma ( Apoli20 ) alkaa olla loppusuoralla . Ohjelmaehdotus on nyt lausuntokierroksella , jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään . Arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen päivittäminen on aiheellista , sillä edellisestä ( ja ainoasta !) kansallisesta ohjelmasta on aikaa : Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998 .
Apoli20-ohjelmaa on työstetty nyt pari vuotta . Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö asettivat toukokuussa 2019 työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman . Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä tarkasteli , miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin .
Päällimmäisinä työryhmän ” haastenipussa ” ovat ilmastonmuutos , väestön ikääntyminen , kaupungistuminen , uudet teknologiat – mutta näissä nähdään myös kosolti mahdollisuuksia .
Ehdotus arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkoselle tammikuussa 2021 . Ministeri Saarikko linjasi tuolloin , että ohjelman tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä . Näiden talkoiden sujuvoittamiseksi Suomeen tarvitaan rakennuskulttuuria , joka vahvistaa taloutta kestävästi , tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä .
Saarikon mukaan arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen . Näin on tärkeää ymmärtää rakennetun ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille sekä sille , kuinka yksilö kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä .
Ohjelmaehdotus käsittelee viittä pääteemaa , jotka ovat ilmastonmuutos , yhdenvertaisuus , talous , merkitys ja koulutus . Globaalien kysymysten ohella on paneuduttu Suomelle ominaisiin tekijöihin , kuten väestön ikääntymiseen , aluekehitykseen ja kulttuuriperintöön .
Ministeri Mikkonen kiitteli työryhmän tunnistaneen ansiokkaasti , miten hyvän suunnittelun , kaavoituksen ja rakentamisen avulla voidaan edistää monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista . Panostaminen kaavoituksen ja rakentamisen laatuun vie meitä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä , joka vaalii myös luonnon monimuotoisuutta .
Ohjelmaehdotukseen sisältyy useita lupaavia toimenpiteitä rakennetun ympäristön ilmastotoimien tehostamiseksi , kuten kaavoituksen päästövaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kiertotalouskorttelin konsepti .
Rakennetun ympäristön hyvä suunnittelu on tärkeää , koska se tukee elinvoimaisuutta , sosiaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoistuvia elämäntapoja niin kasvavissa kaupungeissa kuin maaseuduilla . Työryhmä nostaa esiin , miten voidaan kehittää asukkaiden osallistumista kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin .
Ohjelmassa esitetään mm . etätyöskentelyä tukevia yhteistiloja sekä asuntorakentamisen laadun arviointiin laadittavaa kriteeristöä . Tietoisuutta rakennetun ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin halutaan lisätä ja tuoda näiden asioiden välinen yhteys entistä vahvemmin niin sosiaali- ja terveyspoliittiseen kuin maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun . Lisäksi työryhmä ehdottaa perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle ja kestävälle rakentamiselle . Ohjelmaehdotuksessa on mukana myös toimia , joilla voidaan vahvistaa suomalaisen arkkitehtuurin vientiä maailmalle ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailun kohteena . Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla on keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa .
Työryhmä katsoo , että kestävä suunnittelu ja rakentaminen tulee nostaa koulutuksen läpäiseväksi periaatteeksi . Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen roolia tulee vahvistaa kehittämällä eri koulutusasteiden opetushenkilöstön pedagogista osaamista arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa . Samalla tulee suunnata valtion rahoittaman opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutuksen rahoitusta arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen hankkeisiin .
Toivottavasti ohjelmaehdotusta ei vallan vesitetä jatkokäsittelyssä – sen verran arvokkaita avauksia se sisältää .
PETRI CHARPENTIER
Kannen kuva : Kuvatoimisto Kuvio Oy
3 – 4 / 2021
julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
päätoimittaja Petri Charpentier
tuotepäällikkö Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com
toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen
graphic design Riitta Yli-Öyrä
tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
toimittajat Ari Mononen Sami J . Anteroinen Tanja Karpasto Merja Maukonen Mari Jauhiainen
paino Printall AS
ISSN 1457-0955
www . prointerior . fi prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( Twitter ) prointeriorfi ( Facebook ) prointeriorfi ( Instagram ) prointerior ( LinkedIn )
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Kohdetiedot : The Loft House
Tilaaja : EKE Rakennus Oy Arkkitehtisuunnittelu : Parviainen Arkkitehdit Oy Sisustusarkkitehtisuunnittelu : Parviainen Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu ja betonielementtien suunnittelu : AFRY Finland Oy
Aikakausmedia ry : n jäsen
3 – 4 / 2021
Tinkimätön The Loft House | Vastuullinen kalustaminen | Kotimainen boutique-hotelli Kakola Tyyliä lattioihin | Virtain uusi yhtenäiskoulu | Hyvä akustiikka puhuu puolestaan
Kivi , tiili ja keramiikka – monipuolisia ja näyttäviä | Ilmattaren uniikki toimisto
© 2021 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään . Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty .
6 prointerior 3 – 4 / 21