KOLUMNI
Ella Lahtinen Kestävän kehityksen asiantuntija Green Building Council Finland
KUVA : JUKKA ALASAARI PHOTOGRAPHY
MATERIAALIEMISSIOITA VOIDAAN VÄHENTÄÄ UUDELLEENKÄYTÖLLÄ
MATERIAALIEMISSIOT TARKOITTAVAT niitä hiukkasia ja yhdisteitä , joita materiaaleista vapautuu ilmaan . Kaikista uusista materiaaleista vapautuu ilmaan yhdisteitä , ja ne esimerkiksi aiheuttavat ” uuden materiaalin hajun .” Kaikki yhdisteet eivät ole ihmiselle tai ympäristölle haitallisia .
Yhdisteitä vapautuu helpoiten materiaalien pinnoilta . Pintaosissa voi olla maaleja , palosuojapinnoitteita , likaa tai kosteutta hylkiviä pinnoitteita tai muita tuotteen toiminnan kannalta tärkeitä aineita . Syvemmällä materiaalissa tai pintakerrosten alla olevat yhdisteet voivat päästä sisäilmaan , jos pintakerros on läpäisevää .
Lainsäädännössä ( STMa 545 / 2015 ) on asetettu raja-arvot haihtuvien orgaanisten yhdisteiden summalle ( TVOC ), yksittäisen yhdisteen enimmäismäärälle sekä muutamien tiettyjen yhdisteiden emissioille . Nämä raja-arvot tarkoittavat yhdisteen määrää kuutiossa huoneilmaa , eivätkä raja-arvot ota kantaa yhdisteen lähteelle . Raja-arvo voi ylittyä , vaikka mikään yksittäinen tuote ei emittoisi raja-arvoa ylittävää määrää yhdistettä huoneilmaan . Siksi tilaa ja sen materiaaleja on aina tarkasteltava kokonaisuutena .
Tuuletus , kapselointi ja vähäpäästöiset materiaalit Materiaaliemissioita hallitaan esimerkiksi tuulettamalla valmista rakennusta muutama viikko tai kuukausi ennen käyttäjien sisäänmuuttoa , sekä pitämällä rakennuksen ilmanvaihto jatkuvasti käynnissä ensimmäisen vuoden ajan .
Jos haitallisia emissioita aiheuttavia materiaaleja täytyy jättää esimerkiksi vanhan rakenteen sisään , voidaan niiden emissiot kapseloida hyvin tiiviillä pintakerroksella tai useilla kerroksilla niin , ettei niistä aiheudu haittaa rakennuksen käytölle . Kapselointi ei toimi vielä kaikille yhdisteille .
Huonossa tapauksessa materiaalien emissiot aiheuttavat käyttäjille esimerkiksi päänsärkyä tai muita sisäilmaongelmiin viittaavia oireita . Kosteus ja lämpö lisäävät materiaaliemissioita , joten esimerkiksi kylpyhuoneiden materiaaleina soisi käytettävän vain testatusti vähäpäästöisiä ( eli vähän emissioita aiheuttavia ) tuotteita .
Rakennustietosäätiö testaa ja arvioi asuin- ja työtiloissa käytettävien materiaalien emissioita . Vähäpäästöiset materiaalit ja tuotteet voivat
saada M1-luokituksen . Tällä hetkellä luokituksen piiriin kuuluvat rakennusmateriaalit , kiintokalusteet , huonekalut sekä päällystetyt tuolit ( toimistotuolit ). M1-luokiteltujen tuotteiden käyttö on suositeltavaa myös rakentamisen laadun edistämiseksi .
Uudelleenkäyttö ja Level ( s ) Uudelleenkäyttämällä tuotteita vältetään paitsi valmistamisesta syntyvät ilmastopäästöt , myös sisäilman kannalta haitalliset materiaaliemissiot . Jätehierarkian mukaisesti olisi pyrittävä mieluummin uudelleenkäyttämään valmiita tuotteita kuin hankkimaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja uusiotuotteita . Vaikka kierrätysmateriaaleista valmistettavat tuotteet olisi testattu vähäpäästöisiksi , niiden kemiallinen koostumus voi vaihdella tuote-erien välillä siten , että osa tuote-eristä emittoi haitallisia määriä yhdisteitä .
Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kannattaa turvautua alalle vakiintuneisiin työkaluihin , kuten EU komission luomaan Level ( s ) -viitekehykseen . Viitekehyksessä huomioidaan elinkaaripäästöt , elinkaarikustannukset sekä sisäilman hallinta ja materiaaliemissiot . Tehostamalla materiaalikiertoa edistämme kaikkien kolmen aihealueen kestävää toteutusta . Tutustu Level ( s ) -viitekehykseen esimerkiksi Green Building Council Finlandin verkkosivuilla . n
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita . Lue kaikki Loikka-blogit osoitteesta : figbc . fi
48 prointerior 3 – 4 / 21