prointerior 3+4/2020 | 页面 6

Puurakentamisen mallimaa on _ _ _ _ 3–4/2020 NELIKERROKSISEN PUUKERROSTALON rakentamiseen tarvittava puutavara kasvaa Suomen metsissä yhdessä minuutissa. Jos meidän pitäisi rakentaa kaikki kansakunnan asunnot puusta, tähän mahtiprojektiin tarvittava rakennusmateriaali kasvaisi 11 tunnissa. Puuta meillä siis on – voitaisiinko sitä hyödyntää rakentamisessa nykyistä enemmän? Oodin kaltaiset profiiliprojektit nostavat puun tunnettuutta ja jotain heijastuu aina myös rakentamisen ruohonjuuritasolle, isoihin ja pieniin kuntiin eri puolille Suomea. Rakentamisen kuntakartoitus (2019–20) listaa 73 kuntaa, jotka aikovat pystyttää puukerrostaloja tulevaisuudessa. Suomessa onkin tällä hetkellä meneillään ennätysmäärä puukerrostalohankkeita: lähivuosina valmistuu arvioiden mukaan jopa 6 000 puukerrostaloasuntoa. Eräänlainen käännekohta nähtiin vuonna 2018, kun puurakentamisen oleelliset tekniset määräykset (mm. palo, ääni, kosteus, energiatehokkuus) uudistettiin – tai, niin kuin joku voisi sanoa: järkeistettiin. Samalla puurakentamisen tiellä olleita esteitä purettiin varsin tehokkaasti. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Lisäksi puumateriaalien käyttöä voitaisiin edelleen lisätä mm. julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Perustelut puun käytölle ovat tuttuja: luonnonvarojen riittävyyden ja ilmastomuutoksen näkökulmasta ajatellen on vallan järkevää harrastaa ainakin ”strategista” puurakentamista, vaikka betonikerrostaloja ei ihan heti tullakaan syrjäyttämään. Puusta valmistetut rakennukset toimivat hiilivarastoina – ja puutalon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia. Puuverhoilut ja puurakenteet taas tasaavat sisäilman kosteusvaihteluita; puupinnat toimivat myös lämmön tasaajina. Millainen bisnes voisi puurakentaminen parhaimmillaan olla? – Tällä hetkellä koko puutuoteteollisuus työllistää Suomessa noin 30 000 henkilöä. Suomen puutuoteteollisuuden tuotannon bruttoarvo on noin 6,5 miljardia euroa, josta saha- ja levyteollisuuden osuus on noin 62 prosenttia. Vuonna 2018 sahatavaraa tuotettiin Suomessa lähes 12 miljoonaa kuutiometriä, josta neljä viidesosaa käytettiin rakentamiseen. Puutuoteteollisuus tuo tietysti himoittuja vientituloja Suomeen. Puutuotealan tärkein vientituote on jo pitkään ollut sahatavara ja tärkein vientimarkkina-alue Eurooppa. Lisäksi merkittäviä vientikohteita ovat Pohjois-Afrikka (erityisesti Egypti), Kiina ja Japani. Silti Suomi ei ole kulmakunnan kovin ”puupää”, vaan se kunnia valahtaa pari piirua etelämmäksi. Virosta on kuin vaivihkaa tullut Euroopan johtava puurakentamisen viejä. Puuvallankumouksen moottorina toimii 140 puualan yritystä, jotka valmistavat tehtaissaan puisia rakennusosia ja tilaelementtejä. Koska Viron kotimarkkina on puurakentamisen tuotteille niin pieni, pääosa yritysten tuotannosta on tähdätty vientiin – etupäässä Norjaan ja Ruotsiin, mutta Keski-Eurooppa tulee vahvasti perässä. Aihetta tutkineiden Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen mukaan monet paikalliset puuyritykset ovat aloittaneet lähes nollasta ja investoineet rohkeasti uusimpaan teknologiaan ja tuotantomenetelmiin. Esimerkiksi tilaelementtirakentamisessa virolaiset yritykset ovat tehneet melkoisen tiikeriloikan, joka pohjaa joustavaan tuotantoon. Virolaisten alan toimijoiden ominaispiirre on myös se, että monet yritykset pitävät koko tuotannon omissa käsissään – mukaan lukien suunnittelu, valmistus ja asennus. ”Yhden luukun periaate” helpottaa prosessin optimointia ja tuo haluttua toimitusvarmuutta. Vientihiteistä haaveilevien suomalaisten kannattaa siis suunnata etelään opintomatkalle. Hätäisimmät menkööt helikopterilla. julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 [email protected] www.publico.com päätoimittaja Petri Charpentier tuotepäällikkö Paul Charpentier projektipäällikkö Ulla Höckerstedt toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen graphic design Riitta Yli-Öyrä tilaajapalvelu puh. 03 4246 5309 [email protected] toimittajat Ari Mononen Sami J. Anteroinen Tanja Karpasto Merja Maukonen Heli Mäkiranta paino Printall AS PETRI CHARPENTIER ISSN 1457-0955 ARKKITEHTUURI, TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Kannen kuva: Wellu Hämäläinen Kohdetiedot: Olympiastadion, perusparannus www.prointerior.fi [email protected] @prointeriorFI (Twitter) prointeriorfi (Facebook) prointeriorfi (Instagram) 3–4 / 2020 Peruskorjattu Olympiastadion Puurakenteet monessa mukana | Tunnelmallinen Hotel U14 Lasi on näyttävä materiaali | Toimitilojen visuaaliset ilmeet Uusi upea Kampus EduCity | Tekstiilit julkitiloissa Tilaaja: Stadion-säätiö Rakennuttaja: HKR-Rakennuttaja Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä - Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Arkkitehdit NRT, White arkitekter KB ja Wessel de Jonge architecten bna bv Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy Pääurakoitsija: Skanska Aikakauslehtien Liiton jäsen © 2020 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty. 6 prointerior 3–4 / 20