”TOIMITILOJEN SISUSTUS ja toimivuus vaikuttaa suuresti työn
teon mielekkyyteen, toiminnan tehokkuuteen ja asiakasviihtyvyyteen.
Ympäristön viihtyvyydellä ja sisustuksen fokusoinnilla voidaan tehokkaasti
vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja mielialaan eri tiloissa”, Vihinen
pohtii.
Vihisen mukaan useimmilla toimialoilla keskimäärin 3–5 vuoden välein
uudistuva toimitilailme tukee yritystoimintaa ja vaikuttaa hyvin positiivisesti
asiakasviihtyvyyteen ja -pysyvyyteen ja lisäksi edesauttaa työntekijöiden
työhyvinvointia.
”Kun toimitilat ovat viihtyisät ja ilme on ajan hengen mukainen, se
kertoo siitä, että yritys on valmis panostamaan asiakkaiden ja työntekijöidensä
viihtyvyyteen. Parhaassa tapauksessa toimitilat voivat myös tarjota
kilpailuetua muihin alan tekijöihin verrattuna yksinkertaisesti sillä, että
erottuu muista.”
Ei aina raskaimman kautta
Vihinen tietää, että kaikki yritykset eivät suinkaan päivitä toimitilojaan
muutaman vuoden välein – eikä kaikkien kohdalla se välttämättä olekaan
tarkoituksenmukaista. Hän kuitenkin huomauttaa, että toimitilauudistuksen
ei tarvitse olla totaalinen muutos:
”Myös ihan pieniä asioita tekemällä voidaan tilaa uudistaa.”
Vihisen mukaan ns. ajattoman ilmeen suunnittelu voi olla hyvä idea,
sillä se kestää kauemmin aikaa, mutta viihtyvyyden ja asiakaspysyvyyden
kannalta myös ajatonta ilmettä on hyvä maustaa aika ajoin – edes pienellä
twistillä.
Vihisen asiakkaat ovat viime aikoina kyselleet esimerkiksi värien ja
orgaanisten muotojen perään. Myös luontokuvia halutaan toimitiloihin:
”Luonnonläheisyys on iso trendi, koska luontokuvat alentavat stressitasoja
ja viestivät tiettyä rauhaa.”
”Tilaa voidaan
uudistaa jo pieniä
asioita tekemällä.
Aisteille rauhaa!
Toinen vahva trendi on toimitilojen aistiesteettömyys: sattuuko valo silmiin?
Tuoksuuko tapetti liian vahvasti? Ovatko korvat koetuksella konttorilla?
”Aistiesteetön sisustaminen lähtee yrityksissä työntekijöiden haastatteluista:
millaisen työympäristön kukin tarvitsee pystyäkseen tekemään
työnsä mahdollisimman hyvin? Toiset meistä ovat erilaisille ärsykkeille herkempiä
kuin toiset, mutta kaikki on otettava huomion.”
Entäs sitten asiakkaiden avoimuus uusille ratkaisuille? Löytyykö kykyä
heittäytyä? – Vihinen vastaa, että rohkeus vaihtelee toimialasta ja yrityksestä
toiseen: yksi firma on kenties mukavuudenhaluinen ja haluaa pitää
vanhasta tyylistä kiinni, kun toinen haluaa repäistä ja näyttää sisustuksen
kautta.
”Suunnittelijan tehtävänä on esitellä vaihtoehtoja ja kenties auttaa
asiakkaita rikkomaan tiettyjä kaavoja.”
Viisi metriä leveä kuva
PixMill Group Oy on erikoistunut tekemään korkealaatuista suurkuvatulostusta
mm. yrityksille, organisaatioille, kunnille, kauppakeskuksille ja
myymälöille. Liiketoimintajohtaja Sami Pulkkinen kertoo, että toimitilamarkkinassa
mennään pitkälti vanhoilla nuoteilla – mutta jotain lisämaustetta
tulee mukaan aina.
”Hyvinkin erilaista grafiikkaa ja esimerkiksi luontokuvia hyödynnetään
paljon ja pohja tapaa olla vaalean hillitty”, hän kuvailee.
KUVA: PIXMILL GROUP OY
Kuvien koko on vuosien varrella kasvanut, kun teknologia on kehittynyt.
”Esimerkiksi meillä tulostusleveys on 5,05 metriä”, toteaa Pulkkinen.
Toisaalta jos kuvalla on leveyttä viisi metriä ja pituutta 20 metriä, asennusongelma
on se akuutein pulma, ei tulostustekniikka.
”Suurtulostus on kuitenkin hyvä vaihtoehto, kun halutaan välttää
kuvapinnan saumoja – ja monelle asiakkaalle se on tärkeää.”
Uutuutena antibakteeriset kalvot
PixMillin työsarka on tyypillisesti tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja suunnittelijan
kanssa.
”Tavallinen kuvio on se, että asiakkaalla on joitakin ideoita, joita sisustussuunnittelija
jalostaa eteenpäin. Sitten suunnittelija ottaa yhteyttä meihin
ja kysyy, pystyttekö toteuttamaan.”
Pulkkisen mukaan suunnittelijat tietävät tänä päivänä jo varsin hyvin,
millaisia tulosteita pystytään toteuttamaan ja mille materiaalille.
”Kun uusia materiaaleja tulee, pyrimme kertomaan niistä suunnittelijoille
heti. Tällaisia ovat vaikkapa korona-aikakaudelle hyvin soveltuvat
antibakteeriset kalvot.”
Kuvio kuin kuvio onnistuu
Talosta löytyy myös jyrsimiä, joilla saadaan tehtyä materiaaliin – kenties
puu tai muovi – kirjaimia taikka joku tietty symboli (esimerkiksi nuoli tai
sydän).
Pulkkisen mukaan jatkuva viestintä suunnittelijoihin päin on tärkeää,
koska vaikka ehdotettu ratkaisu ei sopisikaan juuri tiettyyn projektiin,
suunnittelija voi hyvinkin ”lämmetä ajatukselle” viiveellä ja ottaa yhteyttä
myöhemmin.
”2020-luvulla eri mahdollisuuksien kirjo tulee laajenemaan entisestään
– ja jo nyt voi sanoa, että työn jäljestä ei jää kiinni mikään.”
”Suurtulostus on
hyvä vaihtoehto,
kun halutaan välttää
kuvapinnan saumoja.
3–4 / 20 prointerior 57