”Puu on hyvä
ja ekologinen
rakennusmateriaali, mutta
sen realiteetit on tunnettava
puutaloja suunniteltaessa.
Puukerrostaloissa on omat haasteensa
Suomeen on viime vuosina toteutettu jo lähes sata puurakenteista
asuinkerrostaloa.
Arkkitehti Niklas Kronberg Schauman Arkkitehdit Oy:stä on suunnitellut Turkuun
Linnanfältin korttelin puukerrostaloja, jotka ovat 3–5-kerroksisia. Vuodesta
2017 alkaen tuolle alueelle on noussut jo 19 puu rakenteista asuinkerrostaloa.
Kronberg toteaa, että puu ei ole rakennusmateriaalina aivan yksiselitteinen.
Esimerkiksi puukerrostalojen rakentamisessa käytetään monenlaisia runkoratkaisuja.
”Tällaisten talojen tapauksessa hyvän rakentamisen periaatteet korostuvat
vielä enemmän kuin muussa rakentamisessa.”
”Muun muassa pyöreiden rakenneosien tekeminen puusta on monesti vaikeaa.
Kun taloa rakennetaan betonista, paikallavalettava liukuvaluseinä voi olla
minkä muotoinen hyvänsä”, Kronberg pohtii.
Muutenkin puulla on erityisominaisuuksia, jotka on muistettava jo suunnitteluvaiheessa.
”Puu liikkuu ja elää jonkin verran, joten painumavarat on otettava huomioon,
mikäli tehdään rankarakenteista puukerrostaloa.”
”Ongelmia voi tulla esimerkiksi silloin, jos muu osa talosta on puuta mutta hissikuilu
on betonia. Silloin puurakenteet voivat painua, mutta betoni ei”, muistuttaa
Kronberg.
Jos puutaloista tehdään korkeampia kuin nelikerroksisia, niiden toteutukseen
käytetään tyypillisesti CLT-elementtirakenteita eikä rankarakenteita.
Massiivipuinen CLT-elementti (cross-laminated timber) muodostuu ristikkäin liimatuista
puulevykerroksista, joiden ainevahvuus ja lukumäärä määrittävät elementin
lujuuden ja vahvuuden. Tyypillisesti tällaisista elementeistä saadaan erittäin lujia
ja tiiviitä.
Puutaloissa pehmeä akustinen ympäristö
Kronberg tähdentää, että puukerrostalojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä
huomiota myös rakenteiden jänneväleihin.
”Jos rakenteisiin on tarkoitus tehdä isoja aukkoja, joudutaan ehkä turvautumaan
myös teräksisiin rakenteisiin. Muutoin mitoitukset voivat mennä liian hankaliksi.”
”Puu on hyvä ja ekologinen rakennusmateriaali, mutta sen realiteetit on tunnettava
puutaloja suunniteltaessa”, Kronberg tiivistää tilanteen arkkitehdin kannalta.
Hänen mukaansa puukerrostalojen akustinen ympäristö saadaan usein pehmeämmäksi
kuin betonirakenteisissa taloissa. Puulla on hyvä ilmaäänien eristävyys.
”Toisaalta matalat taajuudet – kuten askeläänet – voivat helposti korostua,
joten välipohjien alapinnoissa joudutaan usein turvautumaan akustisiin jousirankakattoihin.”
”Tämä puolestaan voi hankaloittaa puukerrostaloissa tarvittavien sprinklerijärjestelmien
asentamista. Muun muassa Turun Linnanfältin puukerrostaloissa
sprinklausta on paikoitellen toteutettu sivusuuttimilla ja erikoistapauksissa myös
pinta-asennuksilla”, Kronberg kertoo.
Yli kaksikerroksisissa puukerrostaloissa paloturvallisuusmääräykset edellyttävät
automaattisen sprinklerisammutusjärjestelmän asentamista.
Uusia hankkeita vireillä
Puu on myös hyvä ja luonnollinen sisustusmateriaali. Monien talojen sisäosissa on
paljon puupintoja – mikä etenkin puutaloissa onkin erityisen luontevaa.
”Linnanfältin puutaloista esimerkiksi As.Oy Turun Lyhdynkantajassa on tarkoituksella
jätetty CLT-puuelementtirakenteita näkyville kuultokäsiteltyinä. Myös porrassyöksyissä
näkyy paljon puupintoja”, Kronberg mainitsee.
”Seinäpinnoissa näkee nykyisin käytettävän jopa vaneria ja etenkin ulkomailla
myös OSB-kolmikerroslevyjä. Suomessa ne eivät kuitenkaan ole vielä samalla
tavalla yleistyneet.”
Myös laminaattilevyjä asennetaan sisustuslevyiksi.
Suomessa myös valtiovalta on pyrkinyt edistämään puukerrostalojen rakentamista,
ja useitakin puutalohankkeita on parhaillaan käynnissä tai vireillä. Esimerkiksi
Espoon Tapiolassa rakennetaan juuri Tuuliniityn puukerrostaloja, joista korkein
on peräti 13-kerroksinen.
”Yksi mielenkiintoinen meneillään oleva hanke koskee kahta samankokoista
asuinkerrostaloa, joista toinen tehdään puusta ja toinen betonista. Silloin voidaan
vertailla, millä tavoin materiaali vaikuttaa rakennushankkeen kustannuksiin ja aikatauluihin”,
Kronberg sanoo. n
3–4 / 20 prointerior 21