”
Työtila pitäisi
aina suunnitella
käyttäjälähtöisesti ja
työtehtävien luonteen mukaan.
Melu ja häiriöt työpaikalla pudottavat selvästi työtehoa
Avotiloissa keskeinen melunlähde on toisten ihmisten puhe.
”Jos monet puhuvat esimerkiksi puhelimessa, se häiritsee muiden
keskittymistä etenkin tarkkuutta vaativiin töihin. Suoritustaso kärsii, ja
töissä joudutaan pinnistelemään enemmän”, sanoo avotoimistojen akus-
tiikasta väitellyt psykologi ja tutkija Annu Haapakangas Turun ammatti-
korkeakoulusta.
Väitöskirjaansa varten Haapakangas selvitti melun vaikutuksia sekä
laboratorio-oloissa että oikeilla työpaikoilla.
”Tutkimme, millä tavoin melu ja muut työtilan häiriötekijät vaikuttavat
työntekijöiden keskittymiskykyyn ja stressioireisiin.”
Jos varsinkin ympärillä olevien työntekijöiden puheesta saa selvää,
kyse on selvästä häiriötekijästä. Epäselvä puheensorina tai muut vastaa-
vat taustaäänet eivät haittaa työntekoa yhtä paljon.
Työnantajat usein perustelevat erillisten työhuoneiden vaihtamista
avotila- tai monitilaympäristöön taloudellisilla syillä. Toisaalta jos avotilan
häly pudottaa työtehoa ja vähentää työviihtyvyyttä, myös yrityksen talous
kärsii.
”Suunnittelijoilla on ratkaisuja tilanteen parantamiseksi, mutta heidän
osaamistaan ei aina tuoda mukaan avotoimistojen suunnitteluun”, Haapa-
kangas ihmettelee.
”Avoimiin tiloihin tarvitaan lisää sermejä ja myös peiteääntä, joka
estää puheäänen kuuluvuutta. Monitilaympäristöihin tarvitaan lisää erilli-
siä hiljaisia tiloja.”
”Ratkaisuja ei kuitenkaan voida monistaa. Työtila pitäisi aina suunni-
tella käyttäjälähtöisesti ja työtehtävien luonteen mukaan. Esimerkiksi tut-
kimustyöhön avotila ei ole hyvä työympäristö.” n
Monitilatoimistoihin hiljaisia työpisteitä ja vetäytymistiloja
Akustiikkakonsultti Nella Näveri Akukon Oy:stä kertoo, että muutaman
viime vuoden aikana rakennuttajat ovat kiinnittäneet huomiota toimisto
tilojen akustointiin selvästi enemmän kuin aikaisemmin.
”Nykyisin akustiikka tulee mukaan kuvioihin usein jo hankesuunnitte-
luvaiheessa. Se onkin hyvä, koska silloin voidaan saada aikaan kokonais-
taloudellisia ratkaisuja”, Näveri toteaa.
Uudet työtilat ovat nykyään paljolti monitilatyyppisiä toimistoja.
”Sellaisiinkin ymmärretään nykyisin varata riittävästi hiljaisia työpisteitä
ja vetäytymistiloja. Työympäristösuunnittelijat puhuvat toimintalähtöisestä
työtilasuunnittelusta: kehitetään toimistoja, joissa on erilaisia tiloja eri toi-
minnoille.”
”Myös avoimia työtiloja voidaan mukauttaa työnkuvan mukaan: esi-
merkiksi aktiivisen tiimityöskentelyn tilaan ei ole järkevää tuoda äänen
kulkua estäviä sermejä työpisteiden väliin, vaan mieluummin tiimien
välille.”
”Tilan huoneakustiikasta tulee toki näissäkin tilanteissa huolehtia –
vaimennusta tarvitaan kattopinnan lisäksi seinä- ja ikkunapinnoille.”
”Avotiloissa peittoääni, joka peittää puheääniä, on myös usein suo-
siteltava. Peittoäänen tasoa voidaan säätää kellonajan tai tilassa olevan
henkilömäärän mukaan”, Näveri kertoo.
”Peittoäänenä käytetään tyypillisesti kohinaa, joka on tasaista ja kuu-
lostaa melko lailla ilmastoinnin tuottamalta ääneltä. Näin se on huomaa-
matonta ja helpottaa keskittymistä omiin tehtäviin.”
Näverin mukaan avotilan akustoinnissa on syytä muistaa peiteäänen
lisäksi äänen kulun estäminen esimerkiksi seinäkkeillä ja tietysti äänen
vaimennus.
Uusissa toimistorakennuksissa käytetään tällä hetkellä tyypillisesti
kattoon asennettuja säteilijöitä tilan lämmitykseen ja jäähdytykseen.
”Kattosäteilijöiden vaikutus tilan akustiikkaan on otettava huomioon.
Säteilijäelementtien pinta-ala on nimittäin yleensä suurempi kuin aiemmin
käytettyjen ilmastointielinten. Jotta tilaan saadaan tästä huolimatta riit-
tävästi vaimennusta, on mahdollista käyttää vaikkapa rei’itettyjä säteily
elementtejä, joiden sisälle on sijoitettu akustiikkalevyt”, Näveri ehdot-
taa. n
”
Avotiloissa
peittoääni, joka
peittää puheääniä,
on myös usein
Hanasaaren Ruotsalais-suomalaisen
kulttuurikeskuksen toimistotiloihin on
suunniteltu erilaista tilaa erilaisille toiminnoille.
suositeltava.
3–4 / 17
prointerior 11