prointerior 3+4/2016 | Page 87

Myös talon yleisilme heijastaa sitä, että opiskelijoita koulutetaan arvostamaan nöyryyttä ja palvelemaan lähimmäisiään. ”Talo haluttiin tehdä kompaktiksi, mutta samalla toimivaksi. Rakennuksen identiteettiä ja pedagogisia lähtökohtia kehitettiin tältä pohjalta”, Ahlman mainitsee. Lopulta rakennuksen bruttoalaksi tuli noin 9 000 neliömetriä. ”Rakennuksen kokonaispinta-ala on pieni, mutta talossa on paljon korkeutta. Opiskelijat ovat lähempänä toisiaan kuin ennen, mikä lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Tiloja voitiin tiivistää, koska nykyisin suuri osa koulutuksesta perustuu itseopiskeluun ja työharjoitteluun. Kuudennessa kerroksessa onkin ilmanvaihtokonehuoneen lisäksi itseopiskeluun tarkoitettu rauhallinen tila. Varsinaisia luokkahuoneita on lähinnä kolmannessa ja neljännessä kerroksessa. Kirjasto sijaitsee toisessa kerroksessa, opettajien tilat taas viidennessä. Kampuksen rakennushanke alitti budjettinsa, mikä on nykypäivänä harvinaista. Symbolisia värisävyjä ja luonnonmateriaaleja Suuri osa varsinkin sisätilojen materiaaleista on sävyiltään vaaleita. ”Sisustuksessa on paljon valkoisia, maalattuja pintoja. Efektivärinä on käytetty vaaleansinistä, joka on myös symboliväri – Neitsyt Marian sininen, renessanssitaiteessa puhtauden ja viattomuuden väri”, Ahlman perustelee värivalintoja. Rakennuksen sisääntulokerroksessa on luonnonkivilattia. ”Myös kupari on luonnontuote. Materiaalivalinnoissakin on pyritty rehellisyyteen, koska totuus on kristillisessä uskossa tärkeää.” ”Etsimme taloon jännittäviä kupariseoksia. Käytettäväksi valittua Nordic Royalia on asennettu Suomessa vielä melko vähän. Tämä kuparityyppi säilyttää sävynsä kauan.” ”Kupari on hyvä materiaali myös siksi, että luonnonmateriaaleissa syntyvä spektri sekä yllätyksellisyys ovat merkittäviä arkkitehtuurin elementtejä. Niillä saatiin aikaan hieno kokonaisuus. Minusta talo on onnistunut, ja siitä onkin jo saatu myönteistä palautetta”, Ahlman sanoo. Vaativa ja kestävä kuparilaatu Diak-ammattikorkeakoulun uuden kampuksen työmaalle toimitettiin kaik­ kiaan noin 800 neliömetriä kuparia. ”Nordic Royal -kupari on alumiinipronssiseos. Se ei juuri hapetu luonnossa, toisin kuin monet muut julkisivuihinkin tarkoitetut kuparituotteet”, kertoo kuparimateriaaleja valmistavan Aurubis Finland Oy:n myynti- ja projektipäällikkö Samu Niska. Kun Aurubis tuli mukaan projektiin, arkkitehtisuunnittelu oli pääosin jo tehty valmiiksi. ”Teimme kuitenkin hankesuunnitteluvaiheessa yhteistyötä rakennuttajan kanssa. Kaikki sujui oikein mallikkaasti.” ”Itse asiassa haasteellisinta projektissa oli tuotteen valmistus, sillä alumiini­pronssi on varsin vaativa seosmateriaali valmistajan kannalta. Varsinkin kun on kyse perforoiduista tuotteista, on tärkeää, että tuote on täsmälleen suunnitelmien mukainen”, Niska tähdentää. Hänen mukaansa kuparilevyjen rei’ittäminen oli arkkitehdin visio, joka antoi kuparilevyille kevyemmän ulkomuodon. Aurubis Finlandilla on Porin tuotantolaitoksella valimo ja valssaamo. Siellä kuparituotteet valmistetaan oikeaan kovuusasteeseen ja mittoihin. Pitkäikäisiä julkisivuja Kampusrakennuksessa yksi keskeinen kuparimateriaalin asennuspaikka oli pääsisäänkäynnin tuntumassa sisäpihalla. Myös lasijulkisivussa on paikoin käytetty kultasävyistä kuparilevyä, joka korostaa talon eleganttia ulkonäköä. Niskan mukaan Nordic Royal -kuparin käyttö yleistyy Suomessa koko ajan. ”Se on herättänyt paljon mielenkiintoa. Vastaavanlaista korkealuokkaista pintaa olisi vaikea toteuttaa muilla materiaaleilla”, hän arvioi. Ulkomailla Nordic Royalia on käytetty muun muassa julkisivu- ja kattomateriaalina jo paljon, ei vain Euroopassa vaan myös Aasiassa. ”Muitakin Nordic Royal -projekteja on alkamassa Suomessa”, Niska toteaa. ”Kupari ylipäätään on hieno luonnontuote, joka on myös pitkäikäinen. Kuparimateriaaleilla saadaan aikaan hyviä rakennuksia, joissa on arvokkuutta ja erikoisuutta.” n 3–4 / 16  prointerior 87