KUVA: KT INTERIOR
Avuksi kaamosväsymykseen ihmiskeskeinen, rytmittyvä valaistus on
omiaan, kuten myös toimitiloissa, joissa päivänvaloa ei nähdä laisinkaan.
”Kuitenkin suosittelen kulloisenkin valoratkaisun miettimistä aina tarpeeseen perustuvaksi. En usko ihmiskeskeisen valaistuksen olevan ns. joka
paikan yleisvalaistusratkaisu.”
Teemalla on nyt nostetta, mutta ”hypetyksen” vastapainoksi Neuvonen toivoisi enemmän tutkittua tietoa asian pohjaksi ja edelleen kehittämiseksi. Teknologian hinnan ei välttämättä tarvitse olla kanto kaskessa,
vaikka vielä tällä hetkellä ratkaisut ovatkin vielä tyyriitä.
”Uskon hinnoittelun lähestyvän realistista tasoa hyvinkin pian”, hän
ennustaa.
”
Valon merkitys
tulee kasvamaan
voimakkaasti
lähitulevaisuudessa.
”Ihmisen hyvinvointiin investoiminen ei ole koskaan hukkaan heitettyä
rahaa – ei yrityksen eikä etenkään yhteiskunnan kannalta”, hän lisää.
Käsitteissä sekaannusta
Valaistusasiantuntija Timo Neuvonen KT Interior Oy:stä arvioi, että ihmiskeskeinen valaistus on valaistuksen tämän hetken ”kuuma peruna”. Neuvonen kuitenkin huomauttaa, että monet valaisinvalmistajat viittaavat
tähän samaan asiaan, kun puhutaan ”Tunable White” tai ”dynaamisesta”
valaistuksesta. Tässä on väärinkäsityksen vaara:
”Kaksi viimeksi mainittua valaistusta tarjoaa valonvärin vaihtelulla
oivallisia tunnelmia tiloihin. Mikäli kuitenkin halutaan vaikuttaa ihmisen
melatoniinin, ns. ’pimeähormonin’, kehitykseen valon kautta, tarvitaan
tietty valon spektrin aallonpituus (464 nm), jonka on todettu vaikuttavan
silmän ns. kolmanteen reseptoriin. Tämä säätelee melatoniinin toimintaa”,
toteaa Neuvonen.
Jollei valon spektrin aallonpituus ole 464 nm, ei valolla ole todettu
vaikutusta melatoniinin toimintaan. Yleisesti ledien spektrissä ns. sininen
piikki ei osu toivotulla aktiivisuudella vaadittavaan aallonpituuteen, eikä
melatoniinin kehitykseen pääse vaikuttamaan. Neuvosen mukaan markkinoilla on kuitenkin ledivalmistajia, joiden ledien spektrissä asia on huomioitu.
Ei jokapaikan ratkaisu
Timo Neuvosen mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen ratkaisuista on kiinnostunut erityisesti potilaidensa valohoitoa suorittava hoitohenkilökunta
sairaaloissa ja palvelutaloissa. Ratkaisut ovat varmasti toimivia julkisissa
tiloissa yleisemminkin, hän arvelee.
”Palvelutalojen muistisairaille ja unihäiriöisille on selvällä valorytmillä
saatu hyviä tuloksia.”
60 prointerior 3–4 / 16
Vaativa yhtälö
”Hinnan lisäksi vallankumousta voi jarruttaa teknologian ja biologian
yhteensovittaminen: valaistusratkaisut tulevat hyvin lähelle kehon biologisia ominaisuuksia, ja tämän kuvion hallinta aiheuttaa haasteita niin alan
suunnittelijoille kuin toimittajillekin”, Neuvonen pohtii.
”Tulevaisuuden osalta katson, että keinovalon vaikutus ihmiseen
tulee luonnolliseksi ja jokapäiväiseksi asiaksi. Tutkimus menee eteenpäin
suurin askelin ja teknologia tuo markkinoille sopivia työkaluja, joilla voidaan helpottaa ihmisen elämää”, hän linjaa.
”Valon merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti lähitulevaisuudessa ja
valon mahdollisuudet otetaan käyttöön aina vain laajemmin ja ammattitaitoisemmin.”
Komponenttivalmistajat innoissaan
Liiketoiminnan kehityspäällikkö Markku Koski Innoluxista on kollegojen kanssa samoilla linjoilla: hän katsoo, että ihmiskeskeinen valaistus on
alalla ehkä keskeisin puheenaihe tällä hetkellä.
”Komponenttivalmistajien tuotekehityksessä aihe on prioriteeteissa
korkealla. Maailmalla ollaan luonnollisesti Suomea edellä”, hän pohtii.
Eniten ratkaisujen käyttöönottoja löytyy Kosken mukaan sairaala- ja
terveydenhoitopuolelta, missä terveys, hyvinvointi ja paraneminen ovat
keskiössä – ja siellä Koski näkee yhä myös kasvun saumaa.
”Terveydenhoidon lisäksi suurin potentiaali löytyy kouluista, toimistoista ja hoivapuolelta.” Innolux on itse asiassa itsekin mukana VTT:n projektissa, jossa ihmiskeskeinen valaistus tarjoaa avaimia muistisairaiden
vanhusten auttamiseksi.
Rohkeutta investointeihin
Koski katsoo, että tekniikka on jo hyvin saatavilla, mutta käyttöönotossa
jarruttaa hinta. Kysymys on pitkälti siitä, ovatko eri toimijat valmiita investoimaan valaistukseen enemmän – ja uskovatko he, että lisähinta saadaan takaisin erilaisten hyötyjen muodossa?
”Vakuuttavaa tutkimustietoa ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyistä
kaivattaisiin lisää, jotta tekniikkaan uskallettaisiin investoida”, hän pohtii.
”Tekniikan yleistymiseen vaikuttanee se seikka, että saadaanko
ihmi skeskeisestä valaistuksesta samankaltaista uskottavaa tutkimustietoa
kuin esimerkiksi kirkasvalohoidon hyödyistä. Jos hyödyt pystytään todentamaan ja tekniikka yleistyy, niin hinnat tulevat alaspäin”, Koski toteaa ja
lisää, että tällöin tullaan näkemään enemmän myös kotitalouksiin sopivia
sovelluksia. n