KUVA: ESYLUX SUOMI OY
jos työntekijä viihtyy työpaikalla, hän nousee aamulla sängystä ilman sen
suurempaa kitkaa ja lähtee tyytyväisenä duuniin.
Noack ei usko, että yritykset juuri säikähtävät ihmiskeskeisen valaistuksen kustannuksia – todellisia tai kuviteltuja – vaan ne etupäässä vain
pelkäävät, että kyseessä on taas uusi monimutkainen, jatkuvaa huomiota
vaativa juttu konttorilla.
”Itse asiassa asia menee ihan päinvastoin. Kun talossa on hyvä ihmiskeskeinen valaistus, käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään saadakseen tarvitsemansa parhaan valon.”
”
Aidosti
ihmiskeskeinen
valaistus vaikuttaa monilla
kokemuksen tasoilla.
Opetuksen uudet valotaajuudet
Pihlajaniemi itse käyttää ihmiskeskeisen valaistuksen oppeja uuden koulun suunnittelussa. Tyrnävälle toteutettavassa koulukohteessa hyödynnetään mm. lämpimiä ja viileitä valosävyjä ja valotaidetta lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukena.
”Lämmin valosävy rauhoittaa luokkaa ja viileä vastaavasti piristää”,
hän kuvailee. Valon värilämpötilan ja voimakkuuden muutokset voidaan
ohjelmoida mukailemaan luonnonvalon muutoksia. Täysin ongelmattomana hän ei pidä mielialojen muokkausta, sillä jonkun rajan jälkeen voi
puhua jo ihmisten manipuloinnista.
”Etupäässä kuitenkin ajattelen, että kun ihmisten vireystiloja tuetaan,
niin ollaan hyvinvoinnin asialla.”
Sol Invictus
Hampurin yliopiston tutkijaprofessori tohtori C. Claudius J. Noack toteaa,
että suurin hyöty, mikä ihmiskeskeisen valaistuksen myötä saavutetaan,
on toimiva linkki päivänvaloon.
”Jos lukitsemme ihmisen kellariin, hän ei kohta tiedä milloin nukkua,
syödä, tehdä työtä…”, hän toteaa ja lisää, että viimeisen 120 vuoden
aikana ihminen on koko ajan hämärtänyt tuota elintärkeää yhteyttä aurinkoon.
Noackin mukaan kotona tarvitaan keinovaloa ehkä pari tuntia päivittäin, mikä ei vielä tee suurtakaan lommoa sirkadiaanirytmiin. Mutta töissä
konttorilla ollaan 8 tuntia vuorokaudessa, ja lapsetkin ovat koulussa ehkä
6–7 tuntia päivässä.
”Jos joudut sairaalaan, olet siellä 24 tuntia vuorokaudessa.” Noack
katsookin, että ihmiskeskeisestä valaistuksesta hyötyvät eniten juuri sairaalat, toimistot, vanhainkodit ja koulut.
“Kun päivärytmi oikaistaan ihmiskeskeisen valaistuksen avulla, myös
nukkuminen sujuu paremmin. Esimerkiksi Apple ja Google ovat tajunneet
tämän ja ottavat sen paremmin huomioon uusissa järjestelmissään.”
Yritykset jälkijunassa
”Useimmat yritykset sen sijaan eivät valaistusasioita juuri ajattele”, Noack
harmittelee. Valo päälle/pois katkaisimesta, sama juttu kuin kotonakin.
”Yritykset eivät tiedä, että ihmiskeskeinen valaistus parantaa suorituskykyä ja samalla luo paremman työympäristön.” Tutkija muistuttaa, että
58 prointerior 3–4 / 16
Valoa pimeään
Noackin mukaan Alankomaissa ollaan pisimmällä ihmiskeskeisessä
valaistuksessa, mutta hän uskoo ja toivoo, että Pohjoismaat ottavat
enemmän roolia tämän asian suhteen tulevaisuudessa. ”Koska Pohjolassa on pitkät ja pimeät talvet, ihmiskeskeinen valaistus voisi lisätä hyvinvointia huomattavasti”, hän pohtii.
Entä sitten tulevaisuus? Konsulttifirma McKinseyn taannoisen raportin
mukaan 10–20 % kaikista uusista valaistuksista on ihmiskeskeisiä vuoteen 2020 mennessä. Noack ei ole aivan yhtä optimistinen: tietoisuus yrityksissä tuskin nousee ihan niin vauhdilla.
”Toisaalta valaistusbisnes muuttuu todella nopeasti tällä hetkellä, joten
ennustukset siitä, mitä tapahtuu 5–10 vuoden päästä ovat enemmän
arvailua kuin mitään muuta.”
Trendin harjalla
ESYLUX Suomi Oy:n maajohtaja Mikael Lukka katsoo, että ihmiskeskeinen valaistus on nousemassa merkittäväksi trendiksi lähitulevaisuudessa.
Energiatehokkuuden saavuttamisen lisäksi valon ei-visuaaliset vaikutukset
ovat se uusi juttu, mitä laadukkaalta valaistukselta tavoitellaan, hän pohtii.
”Ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat kuten ravinto, liikunta, unenlaatu
ja mindfulness ovat tällä hetkellä paljon puhuttuja aiheita. Ihmiskeskeinen
valaistus ja sen hyödyt sopivat tähän trendiin ja ihmisten kiinnostukseen
erinomaisesti.”
Mikael Lukan mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyt ovat
perusteltuja hyvin monenlaisissa käyttöympäristöissä: ”Meidän asiakaskunnasta kiinnostusta näkyy tasaisesti niin julkisen kuin yksityisen sektor in osalta. Suurin osa tällä hetkellä toteutetuista kohteista on ollut toimistoja. Itse näen parhaan potentiaalin toimistoissa, oppilaitoksissa, sekä
terveydenhuollossa.”
Faktat esiin
Myös Lukka pitää tietoisuuden lisäämistä keskeisenä tavoitteena tällä
saralla – ja koska aihe on vielä suhteellisen uusi, kaikki sitä koskeva tutkimus on eduksi. Markkinoilla olevat tuotteet ja ratkaisut ovat kuitenkin priimaa jo nyt:
”Valmistuksen osalta uskon, että laadukkaita tuotteita tehdään nyt ja
jatkossa.”
Lukkakin uskoo, että Suomessa valaistuksen tuunaamisella voi olla
myös vahva kansanterveydellinen ulottuvuus: ”Vuodenaikojen ja pimeän
talven osalta Suomea voidaan pitää yhtenä maailman potentiaalisimmista
maista ihmiskeskeiselle valaistukselle. Toivon että Suomesta saataisiin
edelläkävijä tällä alueella.”
R
Tu
SO
w