KUVA: MARTELA
”
Hyödyt
saavutetaan, kun
työympäristömuutokselle
asetetaan selkeät
tavoitteet.
Työnantajia joka sormelle?
Kenny Hytönen Workspace Oy:stä katsoo, että tietotyön tekemisessä
on havaittavissa erilaisia suuntauksia. Työn tekeminen ei ole enää sidoksissa aikaan ja paikkaan, se on selvä – mutta työtä saatetaan myös tehdä
samanaikaisesti useammalle työnantajalle.
Toimistotilojen taas halutaan tuovan nostetta tuottavuuden lisäksi
myös esimerkiksi rekrytointiin – ja ylipäänsä siihen, että organisaatioissa
oleva osaaminen pysyy talossa.
”Joustavuus ja valintamahdollisuus sen suhteen, missä työskentelee,
tukevat näitä. Kun meillä on vapaus valita, on meillä vahva tunne vallasta
– vallasta itse vaikuttaa työskentelyymme. Aika on ajanut oman pulpetin
ohi”, Hytönen kuittaa.
”Nyt pinnalla oleva jakamistalous tekee tuloaan toimistoympäristöihinkin erilaisten co-working-ratkaisujen kautta. Tällöin et jaa ainoastaan
tilaa, vaan omia ajatuksiasi – pääomaasi – muiden kanssa, löydät parhaat
yhteistyökumppanit ja sinulle soveltuvat asiakkaat”, Hytönen tunnelmoi.
”Lähin kahvilasi voi olla sinun toimistosi.” Apps-maailma täydentää
tätä kuvaa auttamalla meitä löytämään vapaan parkkipaikan, ohjaamalla
meidät oikeaan neuvottelutilaan, etsimällä firmalle soveliaan yhteistyökumppanin...
Varioi fiksusti
Hytösen mukaan monitilatoimisto lunastaa paikkansa tulevaisuudessa
varsin vaivatta, sillä se sisältää erilaisia uuden ajan tietotyöskentelyyn
soveltuvia tiloja. Monitilatoimisto moninaisine tilavariaatioineen antaa mahdollisuuden työskennellä siellä, missä se tuntuu parhaimmalta.
”Monitilatoimisto ei välttämättä tarkoita jaettuja työpisteitä, vaan siellä
voi olla omat, nimikoidut työpisteet. Monesti monitilatoimisto sekoitetaan
avo- tai maisematoimistoon. Tällaisissa toimistoissa ei ole tukitiloja kuten
vaikkapa puhelintiloja ja tiloja keskittymiselle. Tilavariaatioiden puute onkin
avotilatoimistojen suurin haittapuoli”, Hytönen toteaa.
12 prointerior 3–4 / 16
”Monitilatoimistoissa motivaatio ja tekemisen taso on korkeimmillaan,
jos vertaillaan kaikkia eri toimistomuotoja.”
Jarrumies ei lepää
Kenny Hytönen katsoo, että toimistojen evoluutiossa jarruna ovat etupäässä vain me ihmiset itse. Esimerkiksi muutokset, jotka kohdistuvat jokapäiväiseen tekemiseen ja omaan työpisteeseen koetaan helposti
uhkaavana ja loukkauksena omaa työpanosta kohtaan.
”Rintamalinja on vahva ja sitä puolustetaan. Omaa identiteettiä puolustetaan”, Hytönen toteaa.
Usein myös yrityksen johto jarruttaa muutosta, koska se huomaa,
että sen tulee muuttaa omia toimintatapojaan – ja silloin sormi vasta
meneekin suuhun ja vanhat toimintatavat saavat synninpäästön.
”Muutosta tulee johtaa, ei hallita”, napauttaa Hytönen.
Tiimi kuin timantti
Suunnittelupalvelupäällikkö Arja-Liisa Kaasinen Martelalta uskoo, että
tulevaisuudessa täysin yksin tehtävä työ vähenee ja yhdessä tekevät,
moniammatilliset tiimit ja projektiryhmät kehittävät yrityksiä ja organisaa
tioita eteenpäin.
”Voittavat yritykset ovat innovatiivisia ja luovat uutta, ja siksi yhteistyön
tiloja – ns. ’collaboration space’ – pitää suunnitella yhteistoimintaa tukevaksi, eli pois ihan perinteisestä neuvotteluhuone-tyylistä enemmän erilaisia yhteistyön tilanteita mahdollistaviksi tiloiksi”, Kaasinen toteaa.
Kaasisen mukaan tilasuunnittelussa korostuu yhä enemmän käyttäjälähtöinen suunnittelu. Käyttäjiä osallistetaan suunnitteluprosessiin ja
samalla työympäristöt aletaan nähdä johtamisen välineenä ja niitä hyödynnetään yrityksen strategisten tavoitteiden tukemisessa. Samalla työhyvinvointi nostaa profiiliaan:
”Hyvinvointia tukevat mm. älytuolit, jotka muistuttavat käyttäjäänsä
vaihtamaan asentoa liian pitkän staattisuuden jälkeen. Älytyöpisteet taas