NÄKÖKULMA
Taru Lehtinen Arkkitehti , asiantuntija , tutkija
Arkkitehti Taru Lehtinen on Green Building Council Finlandin kestävyysosaamisen ohjausryhmän jäsen ja toimii kestävän rakentamisen asiantuntijana Arkkitehdit LSV Oy : llä sekä väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistolla ASUTUT Kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmässä .
TILA- JA ARKKITEHTISUUNNITTELUN TODELLINEN VAIKUTUS KESTÄVYYTEEN ON MERKITTÄVÄ
Kun pääsuunnittelija yhdessä kestävän rakentamisen astiantuntijan kanssa auttaa tilaajaa kytkemään vähähiilisyystavoitteet hankkeisiin oikea-aikaisesti , saavutetaan kokonaisvaltaisesti kestävä hanke . Tulokset näkyvät ympäristövaikutuksissa , käyttäjien hyvinvoinnissa sekä elinkaarikustannuksissa .
RAKENNUSALA VASTAA yli kolmanneksesta maailman kasvihuonekaasupäästöistä sekä energiankulutuksesta . On siis itsestään selvää , että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä rakennusala on avainasemassa . Tämä haastaa myös arkkitehti- ja tilasuunnittelua . Tilasuunnittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä pohjapiirrostason suunnitteluratkaisuita , kuten tilaohjelmaa , tilatehokkuutta , käytettävyyttä , muuntojoustavuutta tai näihin kytkeytyvää ikkunasuunnittelua .
Nämä perussuunnitteluratkaisut toimivat pohjana muille suunnitteluratkaisuille ja niiden avulla voidaan optimoida taloteknisten järjestelmien tarvetta . Siksi suunnitteluratkaisuiden moninaiset ympäristövaikutukset on tunnistettava jo hankkeen alkuvaiheessa .
Mitä tämä vaatii tilasuunnittelulta käytännössä ? Nostan tähän artikkeliin kolme näkökulmaa .
Laskennalliset ja laadulliset tekijät huomioitava yhdessä Kestävää rakentamista tulisi tarkastella kokonaisvaltaisena ekologisen , ekonomisen , sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhdistävänä toimintana .
Kyse ei ole vain yksittäisten tekijöiden osaoptimoinnista , vaan on huomioitava niin laskennallisten kuin laadullistenkin tekijöiden yhteisvaikutus .
Otetaan käytännön esimerkiksi ikkunasuunnittelu . Mihin ikkunoiden sijoittelu ja lukumäärä vaikuttavat ja miten vaikutuksia voidaan arvioida ?
Ikkunasuunnittelu vaikuttaa tilojen sisäolosuhteisiin kuten luonnonvaloisuuteen ja sisälämpötilaan . Tätä kautta vaikutus ulottuu taloteknisiin ratkaisuihin ja edelleen energiankulutukseen , käytönaikaisiin päästöihin ja kustannuksiin . Nämä vaikutukset ovat laskettavissa .
Sen sijaan vaikutusta laatutekijöihin ja hyvinvointiin on vaikeampi laskea . Laatutekijöitä ovat esimerkiksi ikkunasuunnittelun vaikutus asunnon kalustettavuuteen ja käytettävyyteen , yksityisyyden eri tasoihin sekä luonnonvalon kautta ihmisen hyvinvointiin ja jaksamiseen . Ikkunasuunnittelu vaikuttaa myös asunnon muuntojoustopotentiaaliin eli siihen , miten tiloja voidaan yhdistää tai erottaa muuttuvien tarpeiden mukaisesti .
Rinnakkaisia mittareita tarvitaan Tilasuunnittelulla on merkittävä vaikutus energiankulutukseen ja päästöihin , mutta tämä vaikutus ei tule näkyväksi nykyisillä mittareilla .
Neliömetripohjaiset laskentatavat eivät ilmennä esimerkiksi tilatehokkuuden tai muuntojoustavuuden mahdollistamia vaikutuksia , vaan ohjaavat taloteknisten ratkaisuiden suosimiseen .
Nykymittarit sisältävät myös ristiriitoja . Mitä suurempi rakennus , sitä suurempi energiankulutus koko rakennusta tarkastellessa , mutta pienempi neliömetripohjaisella mittarilla laskettuna . Mitä enemmän rakennus on käytössä , sitä enemmän se kuluttaa energiaa , joten tällä laskentatavalla rakennuksia tulisi paradoksaalisesti käyttää mahdollisimman vähän . Tarvitsemme siis vakiintuneiden energia- ja hiilijalanjälkilaskentatapojen rinnalle myös muita mittareita , jotka ilmentävät tilasuunnittelun , rakennusten käytön sekä tulevien elinkaariominaisuuksien ja pitkäikäisyyden vaikutuksia totuudenmukaisemmin ohjaten siten suunnittelua kohti vähähiilisyyttä .
Pääsuunnittelija vastaa suunnitteluryhmän erityisasiantuntemuksesta Käytännön suunnitteluhankkeissa kestävän rakentamisen riittävä tietotaito on taattava läpi arvoketjun , jotta voimme jalkauttaa ja saavuttaa vähähiilisyystavoitteita todellisuudessa . Pääsuunnittelijan rooli on integroida kestävän rakentamisen asiantuntemus suunnitteluryhmään heti hankkeen tavoitteenasetannasta lähtien .
Integroinnilla tarkoitetaan suunnittelun kiinteää ohjaavuutta ja yhdessä tekemistä toteavuuden sijaan sekä tilaajan päätöksenteon tukemista tiedon avulla .
Suunnitteluryhmässä toimiva kestävän rakentamisen asiantuntija tarkastelee ja tunnistaa merkittävimmät hankekohtaiset suunnitteluratkaisut vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi . Hän voi myös ehdottaa tapauskohtaisia esimerkiksi kiertotalouteen ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön liittyviä ratkaisuja , joita tilaaja ei välttämättä ole tunnistanut aikaisemmin .
Kestävän rakentamisen asiantuntemuksen lisäarvo hankkeissa on jo osoittautunut merkittäväksi , ja tulevaisuudessa vastaava rooli lienee lähes välttämätön . Uudenlaisen palvelumallin on jo havaittu tuottaneen vähähiilisempää rakentamista .
Tavoitteena on rakennusalan ja suunnitteluprosessimallin kehittäminen kohti kestävämpää tulevaisuutta ei vain teoriassa ja laskennallisesti , vaan todellisuudessa oikeissa hankkeissa . n
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita . Lue lisää : figbc . fi
66 prointerior 3 / 24