prointerior 3/2022 | Page 48

KUVA : KUVIO
ARKKITEHDIT PYRKIVÄT suunnittelemaan rakennukset ja niiden lattiat pitkäikäisiksi .
” On tärkeää , että lattia kestää aikaa ja kovaa käyttöä – varsinkin sellaisissa rakennuksissa , jotka suunnitellaan pysyviksi ”, tähdentää arkkitehti Antti Nousjoki helsinkiläisestä Arkkitehtitoimisto ALA : sta .
” Lattiat sitten ajan myötä säilyvät omana itsenään ja patinoituvat entistä kauniimmiksi , eikä niitä tarvitse vaihtaa .”
Nousjoki on muun muassa suunnitellut Helsingin Oodi-kirjastotalon lattiat , jotka saivat Vuoden lattia 2019 -palkinnon . Parhaillaan hän suunnittelee muun muassa uutta yliopistokirjastoa Lyoniin sekä kauppakorkeakoulun laajennusta Tallinnaan .
” Hyvä lattia on osaksi materiaalikysymys , mutta kyse on muustakin . Esimerkiksi Oodissa ei ollut keskeistä löytää halvimpia kestäviä lattiamateriaaleja . Siinä rakennuksessa kolmannen kerroksen lattian piti olla puuta , koska arkkitehtonisesti kyseessä on puusta tehdyn rakenneosan yläpinta ”, perustelee Nousjoki .
Kirjastotalossa puulattia joutuu koville , joten lattiaan valittiin tammiparketti , joka kestää kulutusta ja patinoituu arvokkaasti . Kerrosta alempana taas tarvittiin käytännön syistä asennuslattiaa , jonka päälle sijoitettiin kumimatto .
” Lattian kestävyys on tärkeää . Se on kuitenkin toteutettava siten , että tekniikan , akustiikan ja ulkonäön vaatimukset otetaan myös huomioon ”, Nousjoki korostaa .
Talvi kuluttaa lattioita Julkiset rakennukset ovat monesti kokonaisvaltaisia suunnitteluteoksia , jolloin viime kädessä arkkitehti päättää , millaiset lattiat niihin asennetaan .
” Suunnittelutyötä ohjaa vahva rakennustaiteellinen ajatus . Suunnittelussa toteutetaan tilaajan laajempia kokonaisvaltaisia toiveita , mutta tilaaja ei ole välttämättä kiinnostunut yksityiskohdista . Rakennukseen valitaan tuotteita ja materiaaleja , jotka täyttävät tietyt kriteerit ”, Nousjoki linjaa .
Usein suuret julkiset rakennushankkeet ovat allianssiprojekteja , joissa suunnittelun periaatteet eivät yleensä ole tuotevetoisia .
” On muistettava , että pohjoisissa maissa talvi on erityinen haaste rakennusten lattiapinnoille . Kuviopohjaisista kengistä lattioille kulkeutuu ulkoa hiekoitushiekkaa , joka kuluttaa pintoja .”

Hyvä lattia on osaksi materiaalikysymys , mutta kyse on muustakin .
” Esimerkiksi teatterilämpiöissä on toisaalta muistettava akustiikan vaatimukset , joten sellaisessa tilassa on tyypillisesti käytettävä pehmeämpää materiaalia ”, Nousjoki toteaa .
Rakennusten lattiapintojen värien ja struktuurien avulla voidaan monesti opastaa kulkijoita oikeille reiteille .
” Opastavia lattioita on toteutettu Oodissakin . Niiden tarve on hyvä tiedostaa jo suunnittelun alkuvaiheessa , jotta ratkaisut eivät vaikuttaisi päälleliimatuilta .”
” Tällaisten opastusten on oltava selkeitä , mutta niitä ei saa olla liikaa – varsinkaan jos rakennus itsessään on jo selkeä .”
Erikoislattiat yleistyvät Toimistorakennuksissa lattioille asetettaviin vaatimuksiin vaikuttaa esimerkiksi tilojen muunneltavuus .
” Tiloihin tuodaan ehkä ilmanvaihtoa ja muuta tekniikkaa lattian kautta . Näissä tilanteissa tarvitaan korotettua lattiaa . Toistaiseksi nämä ratkaisut ovat yleisempiä ulkomailla kuin Suomessa , missä tekniikkaa enemmänkin tuodaan alakaton kautta .”
” Tämä voi kuitenkin muuttua jo lähivuosina . Ilmanvaihdon tuominen toimistoihin lattioiden alla olevien kammioiden kautta saattaa yleistyä ”, Nousjoki arvioi .
Monissa julkisissa tiloissa tekstiililattiat ovat oleellinen osa sisäarkkitehtuuria .
” Tekstiililattiat ovat kehittyneet viime aikoina paljon , ja niihin on tullut valtavasti vaihtoehtoja . Niitä voisi hyödyntää nykyistä enemmänkin esimerkiksi koulurakennuksissa . Hyvä tekstiililattia sopii moneen kohteeseen .”
” Akustiikan kannalta tekstiililattiat voivat olla merkittävä etu . Niillä saattaisi olla potentiaalia myös kotien lattioissa ”, pohtii Nousjoki . n
48 prointerior 3 / 22