Ei mikään uppotukki
3/2013
LASITALON VIEREEN tulee puutalo. Helsingin keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailussa voitta-
julkaisija
jaksi nousi Käännös. Rohkeasti puupintaa hyödyntävä rakennus hurmasi tuomariston, joka luonnehtii
Käännöstä ”mieleenpainuvaksi ja rennon suurpiirteiseksi”. Juryn mukaan voittajatyö myös antaa erinomaiset lähtökohdat kirjaston uudenlaisten toimintojen kehittämiseen.
Ei ole salaisuus, että ”Metropolin sykkivä sydän” -arkkitehtuurikilpailussa haettiin nimenomaan
vihreää sydäntä. Carraran marmorille ei ole juuri tilausta, kun Suomi haluaa antaa itselleen arvorakennuksen satavuotissyntymäpäivien kunniaksi.
Juryn puheenjohtaja, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesikin, että ekotehokkuusvaatimukset olivat erityisen korkeat tässä kisassa. Jotain painaa varmasti myös historia – ja etenkin Alvar Aallon haamun näkee jälleen viipyvän kuvassa. Tuleehan keskustakirjasto Aallon hahmotteleman Finlandia-puiston eteläpäähän, ja sen voi nähdä jopa lähtölaukauksena pohjoiseen vyöryvälle
puistolle.
Tuomaristo myös ylisti rakennuksen ainutkertaista puhuttelevuutta, joka antaa sille edellytykset
nousta uudeksi merkkirakennukseksi, jonka sekä helsinkiläiset, kirjaston käyttäjät että henkilökunta
kokevat omakseen. Se on myös vahva puheenvuoro puun puolesta maassa, jonka kerran sanottiin
elävän metsästä. Kun kunnianhimoisinta puuarkkitehtuuria ryhdytään harjoittamaan Välimeren maissa, on suomalaisten syytä ryhdistäytyä ja ottaa puuvaltikka takaisin.
Pientä yritystä tähän suuntaan on jo havaittavissa. Puurakentamisen kansainvälinen Forum
Holzbau Nordic -konferenssi järjestettiin toukokuun lopulla Kouvolassa ja pääteemana oli energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen tulevaisuuden teknologiat.
Merkittävä osa esitelmöitsijöistä tuli Keski-Euroopasta ja konferenssiosallistujia saapui Suomen lisäksi runsaasti myös Venäjältä ja muista Pohjoismaista. Konferenssin yksi päätavoitteista on rakentaa
keskustelua modernin puurakentamisen eri kulttuurien välille. Tämä työ on Pohjolassa vielä alussa, sillä ensimmäinen Nordic-konferenssi pidettiin Ruotsin Växjössä vuonna 2012.
Akateemisen maailman puolella puurenessanssin vahva soihdunkantaja on Aalto-yliopisto. Puurakentamisen professori Pekka Heikkinen on todennut, että hyvä suunnittelu ja arkkitehtuuri tarjoavat
mahdollisuuksia teolliseen puurakentamiseen. Hyvä suunnittelu on onnistuneen, esivalmistukseen perustuvan hankkeen edellytys.
Heikkinen näkee, että puurakentamisessa keskitytään liikaa teollisen valmistuksen kysymyksiin
sen sijaan, että kehitettäisiin ratkaisuja rakentajille ja parempia asuntoja ihmisille. Professorin mukaan ei riitä, että tehdään yhtä hyvää ja samaan hintaan kuin ennenkin. Parempi laatu ja kiinnostavampi arkkitehtuuri tekevät puurakentamisesta kilpailukykyistä, hän uskoo.
Puulla on nyt nostetta, mutta samalla puurakentaminen on altis imagoriskille. Kovin montaa kolahdusta esimerkiksi kosteusvauriopuolella ei puukilpi kestä, sen verran ketterästi kääntyy julkisen
mielipiteen kelkka.
Paikalla rakentaminen onkin puurakentamiselle kova pala purtavaksi ja puurakentamisen uskotaan siirtyvän yhä enemmän teolliseen esivalmistukseen. Kun esivalmistus hoidetaan hallitusti tehdasoloi