KULTTUURITALO TÄYDESSÄ
ISKUSSA TAAS
PERUSKORJAUSPROJEKTI ALVAR AALLON ”VARJOSSA”
EI OLLUT SIITÄ HELPOIMMASTA PÄÄSTÄ
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVAT: SAMI HOKKANEN / PROVISUAL OY
Kulttuuritalo on taas avoinna yleisölle – täysin uusittuna ja modernein
herkuin ladattuna. Kulttuuritalon historian mittavimman peruskorjauksen
aikana uudistettiin rakennuksen talotekniikka täysin ja ehostettiin pinnat
uuteen uskoon. Mutta miten vaikea tehtävä rakennussuojelulailla suojatun
arvokiinteistön kasvojenkohotus oikein oli? Kulttuuritalo on sentään Alvar
Aallon ensimmäinen Helsinkiin suunnittelema julkinen rakennus, joten
alusta asti oli selvää, että Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö tulevat
seuraamaan prosessia tarkasti.
HANKKEEN PÄÄSUUNNITTELIJA, Arkkitehtitoimisto NRT:n Tom
Kompromissien taidetta
Lindholm myöntää, että arkkitehtilegendan ”haamu” vaikutti – ja vai-
Mutkia matkassa riitti. Esimerkiksi kerroskorkeudet olivat paikoitellen
keutti – 20 miljoonaa euroa maksanutta projektia.
sellaisia, että suunnittelijoiden ilmeet menivät synkiksi reittejä pohdit-
”Kyseessä oli meidän näkökulmasta haastava ja varsin hankala
työ, joka kuitenkin kovalla työllä saatiin onnistumaan.”
Sisätilojen ratkaisut tehtiin materiaaleja ja rakenteita säilyttäen ja
taessa. Nykyaikainen talotekniikka kaipaa tilaa sekin ja Kulttuuritalo
vaati aika tavalla kompromisseja, että homma saatiin sujumaan.
”Kulttuuritalo ei ole maailman rationaalisin talo”, Lindholm nau-
korjaten. Uusittavien kohtien ja pintojen määrä ja laajuus jäi suhteelli-
rahtaa. Alvar Aallon arkkitehtuuri talossa ulottuu yksityiskohtiin ja eri-
sen vähäiseksi ja yksityiskohdissa, materiaalivalinnoissa ja väritykses-
laisiin pintamateriaaleihin asti varsin laajasti ja mestarin kädenjälki
sä noudatettiin alkuperäistä toteutusta mahdollisuuksien mukaan.
haluttiin tietysti säilyttää.
56 prointerior 3 / 13