kisivun puupinnat, sekä pihalle näkyvät viherkatto ja aurinkopaneelit antavat laajennukselle optimistista ilmettä nuorta käyttäjäkuntaa huomioivasti. Pihan tasolla olevan ruokasalin kuisti pylväineen ja portaineen muodostaa parin vanhan rakennuksen pääsisääntulon pylväikölle ja rajaa pihalle suojaisan aurinkoisen oleskelualueen. Uudet puupintaiset portaat ovat osoittautuneet suosituksi istuskelu- ja leikkipaikaksi.
Vanhat tilat entisöitiin alkuperäistä kunnioittaen Perusparannettavan osan ulko- ja sisävärityksestä oli teetetty konservaattorin väritutkimukset. Käytettävistä väreistä, materiaaleista ja toteutustavoista tehtiin malleja, joita museoviranomaisen kanssa yhdessä katselmoitiin ratkaisuista sovittaessa. Julkisivujen lisäksi myös sisätiloissa palattiin pitkälti alkuperäisen värityksen mukaisiin sävyihin.
Koulun hallinnon ja oppilashuollon tilat keskitettiin vanhan puolen luokkasiiven pohjakerrokseen, jossa ne ovat hyvin saavutettavissa sekä uudelta, että vanhalta puolelta ja myös ulkoa tultaessa. Hallintotilojen yläpuolella on luokkatiloja kahdessa kerroksessa. Alemman kerroksen luokat jouduttiin tilojen joustavuusvaatimusten vuoksi muokkaamaan siirtoseinien avulla yhdeksi suureksi jaettavaksi tilaksi. Ylemmässä luokkakerroksessa voitiin alkuperäinen luokkajako säilyttää, jolloin myös tilojen ilme ja kiintokalusteita voitiin säilyttää enemmän. Kultakin luokkakäytävältä löytyi seinistä oma vaalea värisävynsä, jota uudistuksessa noudatettiin. Käytävien seinien alkuperäiset puiset pesulistat olivat säilyneet ja ne jakavat edelleen niiden maalipinnat kiiltävämpään alaosaan ja himmeämpään yläosaan. Alkuperäiset mosaiikkibetonilattiat ja ikkunalaudat säilytettiin, niitä jouduttiin pohjakerroksissa paikoin uusimaan ja paikkaamaan rakenteiden korjausten ja muutostöiden vuoksi. Vanhan puolen alkuperäiset isot vitriinikaapit kunnostettiin.
Rakennussuojelun kannalta arvokkaimpia tiloja hankkeessa on vanhan puolen komea pääporrashuone, jonka sisääntulokerroksessa on komeiden säilyneiden tammiulko-ovien lisäksi muitakin 50-luvulle ominaisia puudetaljeja. Portaan pinnakaide lakattuine puukäsijohteinen voitiin säilyttää, kun sen turvallisuutta parannettiin lisäämällä siihen uusi korkeampi, alkuperäisten kaidepinnojen mukaan dimensioitu lisäjuoksu. Porrashuoneeseen saatiin myös Helsingin kaupunginmuseon taidehankintana taiteilija Emma Rönnholmin mobilemainen taideteos. Iltaisin
Vanhan puolen pääporrashuone ja taideteos.
teos on valaistu kohdevaloin, jolloin sen riippuvien osien heijastukset ja seinille heittyvät varjot muodostavat tilaan kiehtovan leikin. Rakennuksen aksenttina olevan porrashuoneen ylimmän kerroksen kattoon ripustettuna se näkyy suurista ikkunoista kauas Solnantielle ja pohjoispuolella olevaan Kivitorpan puistoon.
Uudisosan sisätiloissa näkyy karhean betonin ja puun kontrasti Laajennuksen kantavat ulko- ja väliseinät tehtiin kustannus- ja rakennusteknisistä syistä, betonielementeistä. Niiden sisäpinnat päätettiin jättää reilusti näkyviin niin, että uusi osa eroaa vanhasta 50-luvun värimaailmasta myös sisätilojen ilmeeltään. Betonipinnat käsiteltiin läpikuultavalla lasuurilla. Asentajien tekemät muistiinpanot ja merkinnät putsattiin pois, mutta betonin värierot, työn aikaiset jäljet ja asennuskolojen paikkaukset jäivät kuultovärin alta mielenkiintoisesti näkyviin. Näiden ilmeeltään rouheiden betonipintojen kontrastina toimii ikkunasyvennysten, kalusteiden ja alakattojen viimeistellyt puupinnat. Uudella puolella myös portaikon ja ruokasalin lattiapinnat ovat betonia, kiiltäväksi hiottuna.
Ruokasalin ilmettä hallitsevat runsaat lämpimän sävyiset puuritiläpinnat alakatossa, peräseinällä ja muun muassa esitystekniikan näytöt kätkevissä kiintokalusteissa. Puuritiläkatossa olevat runsaat IV-laitteet saatiin istumaan kokonaisuuteen maalauttamalla ne uuden puolen ikkunoiden metallirunkojen mukaiseen värisävyyn. Huomaamattomat valaisimet on upotettu alakattolevytyksen rimojen väleihin. Ruokasalin irtokalusteet ovat pääosin uusiokäytettyjä, vanhan ruokasalin kalusteet kunnostettiin. Myös luokka- ja hallintotilojen uudet irtokalusteet ovat kotimaisia ja kunnostettavissa, oppilaspöytien täyspuiset kannet voi hioa. Sisustuksen ja irtokalustuksen ratkaisut ja niissä käytetyt puulajit koivu ja tammi ovat tätä aikaa, mutta heijastavat myös 50-luvun koulun henkeä. Koko hankeen sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Carola Lindh-Hormia.
Tehtäviimme kuului historiaselvitys, hankesuunnittelu, pääsuunnittelu, rakennussuunnittelu, sisustussuunnittelu ja työmaavalvonta. Urakoitsijana tässä haastavassa kouluhankkeessa, jossa ratkottiin sekä suojellun vanhan rakennuksen, että uudisrakennuksen ongelmia, toimi Lujatalo Oy. n
2 / 25 prointerior 21