Rakennusmateriaalien vertailu Hiilijalan- ja kädenjälki
kgCO2e / m2 m2 = rakennuksen lämmitetty nettoala
300 250 200 150 100 50 0-50-100-150-200-250-300-350-400
Puurakentamisen ympäristövaikutukset
Puuranka CLT Betoni Kevytbetoni Tiili Teräs
Hiilijalanjälki Hiilikädenjälki
Data: Takano et al 2014. Kuvitus: Ninni Westerholm
HUOM: Betoni-, kevytbetoni-, tiili- ja terässeinärakenteiden hiilikädenjälki johtuu lähinnä puisesta julkisivusta
Puu erottuu edukseen. Kaavio näyttää eri seinärakenteiden ilmastovaikutukset: kuinka paljon ne tuottavat päästöjä( hiilijalanjälki) ja kuinka paljon ne voivat sitoa tai säästää päästöjä( hiilikädenjälki). Puurakenne jää selvästi vähäpäästöisemmäksi kuin muut vaihtoehdot. Monien muiden materiaalien positiivinen vaikutus syntyy puujulkisivun ansiosta.
kolmasosaa rakentamisesta tapahtuu nykyään tehtaissa, jolloin työmaaaika lyhenee noin kolmasosaan perinteisestä. Tämä lisää rakentamisen tehokkuutta, parantaa työolosuhteita ja luo pysyvämpiä työpaikkoja eri puolille Suomea.
Samalla puurakentaminen vahvistaa paikallistaloutta ja tarjoaa vaihtoehdon globaalille, pitkien logistiikkaketjujen rakentamiselle. Kotimainen puu ei matkusta tuhansia kilometrejä, eikä sen mukana tuoda päästöjä merikonteissa – ajankohtainen näkökulma aikana, jolloin paikallisuus ja omavaraisuus ovat nousseet osaksi vastuullisuuden keskustelua.
Valinnat ratkaisevat Rakentamisen ilmastovaikutuksia voidaan toki vähentää monin tavoin: teknisillä järjestelmillä, kompensaatioilla ja hiilikrediiteillä. Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös järjestelmiä, joissa rakennusten poistoilmasta kerätään hiilidioksidia erillisillä” imureilla”, ja talteen otettu hiili varastoidaan esimerkiksi merenpohjaan tai muihin suljettuihin järjestelmiin. Puu tekee tämän kaiken luonnostaan – ilman lisärakenteita, teknologiaa tai tulevaisuuden lupauksia. Jokainen puurakenteeseen sitoutunut hiilimolekyyli pysyy poissa ilmakehästä koko rakennuksen elinkaaren ajan – ja on käytössä heti, tässä ja nyt.
”
Puurakentaminen ei ole pelkästään ekologinen valinta, vaan myös yhteiskunnallinen.
Myös kuluttajien arvojen muutos näkyy jo nyt monilla elämänalueilla. Luomuruoan, lähituotannon ja käytettyjen tavaroiden suosiminen kertoo siitä, että yhä useampi on valmis tekemään valintoja, jotka tukevat ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Ehkä tulevaisuudessa myös kodin hiilijalanjälki nousee hinnan ja sijainnin rinnalle tärkeäksi kriteeriksi.
Puurakentamisen näkökulmasta viesti on selvä: Puu ei siis sido vain hiiltä. Se sitoo ihmiset, yhteisöt ja alueet yhteen ja pienilläkin valinnoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. n
14 prointerior 2 / 25