KUN ILMASTONMUUTOKSEN torjunta ja kestävä kehitys nousevat arjessa yhä konkreettisemmiksi kysymyksiksi, myös rakennusmateriaalien valinnat saavat uudenlaista painoarvoa. Yksi vaihtoehto nousee yhä useammin esiin: puu.
Mutta mitä kaikkea puurakentaminen käytännössä merkitsee – ja miksi sillä on väliä?
Puu on luonnonmateriaali, mutta samalla se on paljon enemmän. Kasvaessaan puu toimii aktiivisena hiilinieluna sitoen ilmakehästä hiilidioksidia ja varastoiden sitä solukkoonsa; rakennettuun ympäristöön käytettynä puu jatkaa toimintaansa hiilivarastona ja auttaa näin vähentämään rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä. Yksi kuutiometri puuta kätkee itseensä keskimäärin 900 kiloa hiilidioksidia – hiljainen työ, joka jatkuu rakennuksen elinkaaren ajan, usein vuosisatoja. Puinen runko ei siis vain pienennä kuormaa, vaan voi hyvällä suunnittelulla jopa nollata sen.
Vertailu muihin rakennusmateriaaleihin on paljastava. Esimerkiksi puurakenteinen päiväkoti voi elinkaarensa aikana aiheuttaa jopa 70 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin betonirakenteinen vastine. Konkreettiseksi laskettuna 2 000 neliön puupäiväkoti sitoo noin 400 tonnia hiiltä – määrän, joka vastaa kahdeksaa maapallon ympäri ajettua automatkaa.
Kysymys metsistä Puurakentamisen suosion kasvaessa esiin nousee myös huoli metsien riittävyydestä. Suomessa metsien kasvu kuitenkin ylittää hakkuumäärät, ja metsiä hoidetaan kansainvälisesti katsottuna erittäin kestävillä periaatteilla.
KUVA: JUSSI TIAINEN
Jos Suomessa puuta ei hyödynnettäisi, tarve puulle ei kuitenkaan katoaisi – se vain siirtyisi muualle, usein alueille, joissa metsänhoidon kestävyyttä ja uudistumista ei valvota yhtä tiukasti. Näin katsottuna kotimainen puu on myös globaalisti vastuullinen valinta.
Lisäksi on hyvä huomioida, että hakkuiden määrän viimeaikainen kasvu Suomessa johtuu suurelta osin Venäjän puuntuonnin päättymisestä rajojen sulkeuduttua. Maailmanlaajuisesti puun kysyntä on pysynyt
KUVA: MIKKO AUERNIITTY
2 / 25 prointerior 11