prointerior 2/2020 | Page 17

Sisustussuunnittelijat SI ry MITÄ YHTEISTÄ ON KAUPUNKIYMPÄRISTÖLLÄ JA RAVINTOLALLA? TEKSTI: ELISA HILLGÉN, VALAISTUSKOORDINAATTORI JA VALOTAITEILIJA, SISUSTUSSUUNNITTELIJAT SI RY VALAISTUS KOSKETTAA meitä kaikkia, käveletpä sitten marraskui­ sella kadulla tai lajittelet pyykkejä kotonasi. Myös valaistuksen suunnitte­ lua ohjaavat ympäristöstä huolimatta lähes samat periaatteet ja lainalai­ suudet. Kuinka valaistuksen perusasioita voidaan soveltaa luonteeltaan hyvin erilaisiin projekteihin? Kaupunkivalaistus koetaan yleensä virallisena, standardeihin perustu­ vana ja jopa huomaamattomana, ellei huomio kiinnity negatiivisiin asioihin, kuten häikäisyyn. Siksi vastakkainasetteluun on valittu nimenomaan ravin­ tola, joka on ajatuksissamme täysin erilainen ympäristö. Ravintolan suun­ nittelua ohjaavat toiminnallisuuden lisäksi mm. liikeidea, imago, tunnelma ja mielikuvat. Valaistuksen perustehtävä on auttaa näkemään. Näköhavainto aut­ taa meitä liikkumaan ja toimimaan turvallisesti. Valolla on kuitenkin myös muita tehtäviä, joiden arvo ymmärretään vaihtelevasti. Mielikuvissa ja muistoissa valolla on suuri merkitys – kuvittele mielessäsi vaikkapa pienen italialaiskylän tunnelmallinen kuja illalla. Juuri näitä mielikuvia yritämme uutterasti luoda ympäristöömme. Onko ravintolan haettu tunnelma raikas ja nuorekas vai intiimi ja eksklusiivinen? Onko vetovoimaisen kaupunki­ keskustan tunnelma dynaaminen ja kaupallinen vai kenties lämmin ja hie­ man kylämäinen? Asioita, joihin voimme valaistuksessa vaikuttaa, on mm. sen määrä, suunta, väri tai värilämpötila, valojako ja sijainti. Ravintolassa on valtava merkitys sillä, onko pöydällä pieni, lämminsävyinen tunnelmavalaisin vai katossa yleisvaloa tuottava, viileähkö led-paneeli. Sama pätee kau­ punkiympäristöön. Julkisivun ilme on dramaattisempi, jos valo tulee alhaalta ja läheltä seinää, kun taas ylhäältä kauempaa tuleva valo on tasaisempi ja luo vähemmän varjoja ja kontrasteja. Jos projektin kohteena on pikaruokaravintola tai asuntokatu, ovat valaistustavat ja valinnat luonnollisesti erilaisia kuin Michelin-ravinto­ lassa tai kävelykadulla. Kummassakaan tapauksessa valinnat eivät ole vääriä, vaan lähtökohdat, tarpeet (ja kenties budjetit) erilaisia. Loppu­ tuloksen ratkaisee sekä tilaajan että suunnittelijan yhteinen ymmärrys valaistuksesta. Jos tilaajan toiveena on laadukas ja budjettiystävällinen ratkaisu, osaako suunnittelija vertailla valaistusvaihtoehdot realistisesti? Usein samalla määrällä saman hintaluokan valaisimia saadaan täy­ sin erilainen lopputulos, riippuen miten valaisimet on asennettu, mihin suunnattu ja mikä valon sävy niihin on valittu. Mikä on siis vastaus otsikon kysymykseen? Se on tietenkin samat toiminnot ja niiden käyttäjät. Kaupungeissa liikutaan, vietetään aikaa, tehdään ostoksia ja haetaan elämyksiä. Ravintoloissa kuljetaan keit­ tiöön, WC-tiloihin, vietetään aikaa, syödään ja rakennetaan muis­ toja. Valaistus tukee ominaisuuksillaan kaikkia näitä toimintoja täy­ sin samoilla periaatteilla, riippumatta siitä kummassa ympäristössä olemme. Molemmissa toivotaan ihmisten viihtyvän ja pystyvän toimi­ maan turvallisesti. Ja ennen kaikkea – molemmissa toivotaan, että sinne palataan. n 2  /  20  prointerior 17