NÄKÖKULMA
Leena Lundell
toimitusjohtaja
Aulis Lundell Oy
Kirjoittaja on rakennustuoteteollisuuden
teräsrakenteisiin erikoistunut toimitusjohtaja
Aulis Lundell Oy:ltä.
RAKENNUKSILLE YMPÄRISTÖTASE
ELINKAAREN MUKAAN
Kiertotalous puhuttaa rakentajia, mutta toistaiseksi keskustelu pyörii lähinnä materiaalikysymyksissä eli miten mikäkin
raaka-aine voidaan kierrättää. Kiertotalous kehittyy kuitenkin monipuolisemmaksi päivä päivältä.
Se pakottaa ajattelemaan asioita pitkäjänteisemmin. Mikä on eri rakentamistapojen vaikutus hiilineutraaliustavoitteisiin?
Mikä materiaali pärjää pidemmän päälle resurssiviisauskisassa?
KIERTOTALOUS EI ole materiaalikysymys vaan kansantalouskysy
mys. Ihmettelyä herättää, kun muutaman kymmenen vuoden ikäisiä
asuinrakennuksia tai toimitaloja puretaan joko tehottomina tai korjaus
kelvottomina. Saadaanko niiden materiaalit talteen? Minkälainen hiilijalan
jälki puretusta talosta jää?
Moniin kiertotalouden kysymyksiin rakentamisessa vastataan auto
maattisesti, että kannattaa rakentaa kestävästi puusta, koska se toimii
hiilinieluna. Olen itse sillä kannalla, että jos haluamme olla rehellisiä, näin
yksinkertainen vastaus ei kelpaa.
Me täällä puhtaan luonnon lintukoto-Suomessa olemme elä
neet illuusiossa, että ongelmat ovat muualla, meillä on tilanne hallussa
ja voimme jatkaa kuten ennenkin. Ei se ole hallussa. Rakentamisessa
raaka-aineet ovat ilmeisesti olleet liian halpoja, koska niitä on tuhlattu
melko surutta.
Suomi voi olla muutoksen etujoukoissa, koska me pystymme päätök
siin, jos haluamme.
Perinteistä näkökulmaa kestävästä rakentamisesta on laajennettava.
Materiaalien hiilijalanjäljen lisäksi meidän on huomioitava rakentamisen
16 prointerior 2 / 20
ja käytön ajan päästöt koko elinkaaren ajalta. Mielestäni rakennuksille
pitää laskea ympäristötase elinkaaren mukaan.
Samalla voimme ennustaa vaikutukset, jos rakennus puretaan
30–40 vuoden kuluttua tai jos sitä käytetään sata vuotta. Siitä syntyi
sikin mielenkiintoisia laskutoimituksia. Laittaisin itse vertailuun monia
asioita: kuinka paljon materiaaleista voi kierrättää ja onko kierrätetty
tavara laadultaan alkuperäisen veroista? Ovatko ne uudelleen käytettä
vissä?
Materiaalin ominaisuuksien lisäksi pisteitä voisi napsia toimivuu
desta. Kuinka materiaalit helpottavat muuntojoustavuutta? Nykyistä
parempaa joustavuutta tarvitaan paitsi asunnoissa, myös toimistoissa,
liiketiloissa, hoitokodeissa – väestörakenteen muuttuessa joka paikassa.
Ympäristötaseeseen kuuluisi mielestäni ilman muuta myös huol
lon tarve, korroosionkesto, kulutuskestävyys, jopa palon- ja kosteuden
kestävyys. Voidaankin perustellusti sanoa, että nykyinen ”rakenna kes
tävästi puusta” -näkökulma jää aika kapeaksi ja kaipaa rationaalista
haastamista. Hiilinielukeskusteluunkin saataisiin uutta näkökulmaa täl
laisella aika järkeen käyvällä elinkaaren mittaisella ympäristötaseella. n