Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa enemmän paukkuja pitäisi laittaa
rakennusten energiansäästökeinojen kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Aalto-yliopiston professori, Sisäilmayhdistys ry:n puheenjohtaja
Risto Kosonen huomauttaa, että rakennusten osuus Suomen primäärienergian
kulutuksesta on 40 prosenttia – ja esimerkiksi rakennusten lämmityksestä
aiheutuu 56 % Helsingin kasvihuonepäästöistä.
”MEILLÄ EI tiedosteta, että rakennusten energiakorjaukset ovat yksi
tehokkaimmista keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä”, Kosonen toteaa.
Rakennuskanta uudistuu niin hitaasti, että pelkästään hiilipihillä uudis-
tuotannolla ei valtavasti voida vaikuttaa päästöihin. Kososen mukaan tär-
keämpää on kohdistaa toimet olemassa olevaan rakennuskantaan, jossa
nykyään yleisesti käytetyillä ratkaisuilla voitaisiin merkittävästi vähentää
energiankulutusta ja edelleen energiantuotannon päästöjä.
”Teknologia ja prosessit ovat jo olemassa, ne täytyy vaan saada laaja-
mittaisesti käyttöön”, hän uskoo.
Nykytekniikalla voidaan päästöjä laskea – lähtötilanteesta ja raken-
nustyypistä riippuen – jopa 60–80 prosenttia, jos lähtökohtana pidetään
nykyistä energiantuotantorakennetta. ”Vastaavasti rakennusten energia-
korjauksilla voidaan päästöjä vähentää 30-40 % kustannusneutraalilla
tavalla.”
Hiilijalanjäljestä pikkuvarvas pois?
Investointien takaisinmaksuaika voi olla pitkä – 25 vuottakin – mutta
Kosonen kysyy, eikä nykytilanteessa pitäisi hakea suurinta vaikuttavuutta
yhteiskunnan kannalta. Jos on mahdollista leikata Suomen päästöjä
10–15 prosenttia, puhutaan kaiken kaikkiaan melkoisen vaikuttavasta
keinosta, jota ei pitäisi unohtaa keinovalikoimasta.
”Yhteiskunnan kannalta kaikki tehokkaat ja taloudellisesti järkevät
keinot pitää saada liikkeelle, jos ilmaston lämpenemistä halutaan oikeasti
hillitä.”
Kosonen näkee, että uudistuvien energianlähteiden hyödyntämistä
asumisessa pitää lisätä samalla, kun talotekniikka optimoidaan mahdolli-
simman energiatehokkaaksi. Vanhat keinot kuten ilmanvaihdon lämmön-
talteenotto ja lämpöpumput ovat arvossaan: paras tulos saadaan useam-
man asian yhteisvaikutuksesta, ei niinkään yhdestä ihmekonstista.
Älyenergiaa älykotiin
Energiatehokkaat älytalot ovat jo täällä ja tämä trendi vahvistuu edelleen:
”Älytalojen draivereita ovat erilaiset anturit ja älyenergian hyödyntä-
minen”, hän toteaa. IoT-maailmaan kuuluu, että erilaiset sensorit mittaa-
vat kaikkea energiankulutusta ja fiksu automaatio optimoi sitä koko ajan.
Energia itsessäänkin on ”älykästä”, eli mahdollisuuksien mukaan kysyntä-
ja kulutusjoustavaa uusiutuvaa energiaa, jota saadaan vaikkapa katon
aurinkopaneeleista.
Visiot eivät silti useinkaan muutu todellisuudeksi ilman kitkaa. Esimer-
kiksi ilmanvaihdon suhteen on eri asia, mitä on suunniteltu ja mitä on saa-
vutettu. ”Ilmanvaihdon suhteen toimivuus pitäisi aina varmistaa sen jäl-
keen, kun IV-järjestelmä on säädetty, jotta painesuhteet kiinteistön sisällä
saadaan oikein”, toteaa Kosonen ja myöntää, että mittaustekniikan haas-
teita esiintyy edelleen.
Joka kiinteistö on yksilö
Uudenlaisia ratkaisuja jäähdytys-, lämmitys- ja energiatarpeisiin tarvitaan
uudis- että korjausrakennuskohteissa kuten hotellit, toimistorakennukset,
kauppakeskukset, sairaalat ja teollisuuden prosessit. Yksi alan toimijoista
on suomalainen Chiller Oy, jonka laitteiden energiatehokkuus syntyy edis-
tyksellisistä teknisistä laiteratkaisuista tiloihin ja energiavirtojen optimaali-
seen kierrätykseen.
Tuotepäällikkö Matti Henriksson kertoo, että yritys pyrkii löytämään
parhaan ratkaisun aina asiakas-/kohdekohtaisesti. Tuotekehityksessä
panostetaan mm. uusiin ekologisempiin kylmäaineisiin, sekä entistä
parempaan integroitavuuteen eri kohteiden tiloissa.
”Eri kiinteistöjen ja tilojen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, joten ratkai-
suissa tämä täytyy aina ottaa huomioon.”
32 prointerior 2 / 20
Herkkä tasapaino
Suunnittelutyössä esiintyy usein vastakkainasettelua, kun pohditaan toi-
saalta energiatehokkuutta ja jäähdytystarvetta ja toisaalta tilan käyttäjien
viihtyvyyttä. ”Tämä vaatii oikeanlaisen tasapainon löytämistä. Jatkuva vuo-
ropuhelu arkkitehtien, laitetoimittajien ja LVI- ja automaatiosuunnittelijoi-
den sekä urakoitsijoiden välillä tuo yleensä sen parhaan tuloksen”, tietää
Henriksson.
”Käyttäjien mieltymykset sekä olosuhteet Suomessa ovat hyvin yksi-
löllisiä tiloissa ja rakennuksissa, jolloin laitteen kyky toimia mahdollisim-
man laajasti eri toimintapisteissä korostuu. Tällä pienennetään samalla
kokonaisenergian kulutusta, viihtyvyydestä kuitenkaan tinkimättä”, Hen-
riksson linjaa.
”
Rakennusten
energiakorjaukset
ovat yksi tehokkaimmista
keinoista hillitä ilmaston
lämpenemistä.
Puhallinkonvektorit nosteessa
Henrikssonin mukaan arkkitehdit ovat viime aikoina olleet erityisen kiin-
nostuneita Chillerin puhallinkonvektoreista. ”Ne ovat suhteellisen yksin-
kertainen ja kompakti ratkaisu, jolloin talotekniikka ei ota suurta roolia
tilan ulkoasusta”, hän huomauttaa.
Puhallinkonvektorit sulautuvat hyvin rakenteisiin, eivätkä valtaa esi-
merkiksi koko kattoalaa itselleen, tuottaen kuitenkin edelleen tehokkaan
jäähdytyksen tilan tarpeisiin. Lisäksi laitteiden näkyviä osia on saatavilla
eri väreillä, mikä helpottaa laitteiden tilaan sulauttamista entisestään.
Chillerin tuore referenssi tällä saralla on Helsinki-Vantaan lentoase-
man laajennusosan uudistus, jossa T1-terminaalin viihtyisyyttä parannet-
tiin panostamalla korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Koska tilan jokainen
yksityiskohta oli tarkkaan harkittu, myös ilmastoinnin päätelaitteiden tuli
sulautua arkkitehtuuriin, mikä tarkoitti niiden säleikköjen sävyn mukaut-
tamista suunnitelmiin sopivaksi. Chiller toimitti terminaalilaajennukseen
lähes 70 kappaletta Box-puhallinkonvektoreita halutun värisillä säleiköillä
eri ravintoloihin, käytäviin ja lähtöaulaan.
Varmuutta sairaalan lisäjäähdytykseen
Vielä isompi toimitus tehtiin HUSin Uuteen lastensairaalaan, jonne asen-
nettiin noin 350 Box-puhallinkonvektoria. Uuden lastensairaalan kaikkien
ilmastointikoneiden tuloilma on jäähdytetty kaukojäähdytyksellä, mutta
ratkaisun teho ei kuitenkaan riitä jäähdyttämään kaikkia tiloja kaikissa
tilanteissa, vaan lisäksi tarvitaan lisäjäähdytystä.
Tähän tarkoitukseen kohteeseen hankittiin Box-puhallinkonvektorit,
jotka mitoitettiin kaukojäähdytysolosuhteisiin soveltuvalla patterin reitityk-
sellä.
”Uudessa lastensairaalassa akustiikka oli – luonnollisesti – yksi tär-
keimmistä asioista suunnittelussa. Modernia puhallussäleikköä hyödyn-