Sisustussuunnittelijat SI ry
MITÄ YHTEISTÄ ON KAUPUNKIYMPÄRISTÖLLÄ
JA RAVINTOLALLA?
TEKSTI: ELISA HILLGÉN, VALAISTUSKOORDINAATTORI JA VALOTAITEILIJA, SISUSTUSSUUNNITTELIJAT SI RY
VALAISTUS KOSKETTAA meitä kaikkia, käveletpä sitten marraskui
sella kadulla tai lajittelet pyykkejä kotonasi. Myös valaistuksen suunnitte
lua ohjaavat ympäristöstä huolimatta lähes samat periaatteet ja lainalai
suudet. Kuinka valaistuksen perusasioita voidaan soveltaa luonteeltaan
hyvin erilaisiin projekteihin?
Kaupunkivalaistus koetaan yleensä virallisena, standardeihin perustu
vana ja jopa huomaamattomana, ellei huomio kiinnity negatiivisiin asioihin,
kuten häikäisyyn. Siksi vastakkainasetteluun on valittu nimenomaan ravin
tola, joka on ajatuksissamme täysin erilainen ympäristö. Ravintolan suun
nittelua ohjaavat toiminnallisuuden lisäksi mm. liikeidea, imago, tunnelma
ja mielikuvat.
Valaistuksen perustehtävä on auttaa näkemään. Näköhavainto aut
taa meitä liikkumaan ja toimimaan turvallisesti. Valolla on kuitenkin myös
muita tehtäviä, joiden arvo ymmärretään vaihtelevasti. Mielikuvissa ja
muistoissa valolla on suuri merkitys – kuvittele mielessäsi vaikkapa pienen
italialaiskylän tunnelmallinen kuja illalla. Juuri näitä mielikuvia yritämme
uutterasti luoda ympäristöömme. Onko ravintolan haettu tunnelma raikas
ja nuorekas vai intiimi ja eksklusiivinen? Onko vetovoimaisen kaupunki
keskustan tunnelma dynaaminen ja kaupallinen vai kenties lämmin ja hie
man kylämäinen?
Asioita, joihin voimme valaistuksessa vaikuttaa, on mm. sen määrä,
suunta, väri tai värilämpötila, valojako ja sijainti. Ravintolassa on valtava
merkitys sillä, onko pöydällä pieni, lämminsävyinen tunnelmavalaisin vai
katossa yleisvaloa tuottava, viileähkö led-paneeli. Sama pätee kau
punkiympäristöön. Julkisivun ilme on dramaattisempi, jos valo tulee
alhaalta ja läheltä seinää, kun taas ylhäältä kauempaa tuleva valo on
tasaisempi ja luo vähemmän varjoja ja kontrasteja.
Jos projektin kohteena on pikaruokaravintola tai asuntokatu, ovat
valaistustavat ja valinnat luonnollisesti erilaisia kuin Michelin-ravinto
lassa tai kävelykadulla. Kummassakaan tapauksessa valinnat eivät ole
vääriä, vaan lähtökohdat, tarpeet (ja kenties budjetit) erilaisia. Loppu
tuloksen ratkaisee sekä tilaajan että suunnittelijan yhteinen ymmärrys
valaistuksesta. Jos tilaajan toiveena on laadukas ja budjettiystävällinen
ratkaisu, osaako suunnittelija vertailla valaistusvaihtoehdot realistisesti?
Usein samalla määrällä saman hintaluokan valaisimia saadaan täy
sin erilainen lopputulos, riippuen miten valaisimet on asennettu, mihin
suunnattu ja mikä valon sävy niihin on valittu.
Mikä on siis vastaus otsikon kysymykseen? Se on tietenkin samat
toiminnot ja niiden käyttäjät. Kaupungeissa liikutaan, vietetään aikaa,
tehdään ostoksia ja haetaan elämyksiä. Ravintoloissa kuljetaan keit
tiöön, WC-tiloihin, vietetään aikaa, syödään ja rakennetaan muis
toja. Valaistus tukee ominaisuuksillaan kaikkia näitä toimintoja täy
sin samoilla periaatteilla, riippumatta siitä kummassa ympäristössä
olemme. Molemmissa toivotaan ihmisten viihtyvän ja pystyvän toimi
maan turvallisesti.
Ja ennen kaikkea – molemmissa toivotaan, että sinne palataan. n
2 / 20
prointerior 17