PLATFORMISTA
VERSOO PAREMPI ARKI
ÄLYKKÄÄN KAUPUNGIN ekosysteemin arvoja ovat mm.
terveellinen, turvallinen ja yksilöllinen rakennusten sisäympäristö
ja ulkoalueet, rakennetun ympäristön ja liikkumisen ekologisuus,
esteettömyys, kaupunkilaisen energiahankintakustannuksen
ja energian käytön optimointi, kodin reaaliaikainen hallinta- ja
valvontamahdollisuus sekä paikan päällä että etänä ja julkisen
liikenteen reaaliaikainen tilannetieto. Näiden arvojen varaan
voidaan rakentaa ja automatisoida palveluja liki loputon määrä.
Rakennetun ympäristön palvelut tuottavat haluttua lisäarvoa
kuitenkin ainoastaan silloin, kun ekosysteemin tekninen alusta
on viritetty tuottamaan reaaliaikaista, avointa dataa rakennusten
tilasta. Lisäksi alustan on kyettävä tyydyttävään vuorovaikutukseen
asukkaan kanssa. Tekninen alusta toimii itsenäisesti, ennakoi
ja reagoi sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin sekä käyttäjän
palvelupyyntöihin ja tarpeisiin. Kaupunkilaisen tai asukkaan
sijasta toimijana voi olla myös työntekijä ja yritys, jolloin puhutaan
liiketoiminnan tehostamisesta.
Kalasataman kaupunginosassa teknisen alustan valintaan
on kiinnitetty erityistä huomiota. Kriteereinä ovat olleet muun
muassa alustan yleinen standardointivaatimus, dataviestinnän
kaksisuuntaisuus, rajapintojen avoimuus, IoT-kriteerien täyttyminen
ja soveltuvuus kysynnänjoustoon sekä tietoturvallisuus. KNX-
standardilla toteutettu digitaalinen alusta täyttää älykkään
kaupungin tekniset määrittelyvaatimukset. n
”Kalasatama on maailman laajin alue, jossa yhtenäistä avointa
älykaupunkistandardia vaaditaan”, sanoo ohjelmajohtaja Veera Mustonen
Forum Viriumista.
”Avointen standardien vaatiminen ja innovatiiviset tontinluovutusehdot
ovat toimineet Kalasatamassa. Tällä tavalla kaupunki voi tarjota riittävän
isoja kokeilualustoja uusien kestävien ratkaisujen testaamiseksi ja levittä-
miseksi”, toteaa Sinnemäki ja lisää, että parhaassa tapauksessa tunne-
tun standardin käyttö auttaa uusia innovaatioita leviämään maailmanlaa-
juisesti.
Tontinluovutusehdoista ”Troijan hevonen”
Helsingin kaupunki ja Kalasatama palkittiin jo aiemmin tänä vuonna Suo-
men KNX-kilpailussa. Takana on määrätietoinen työ: jo vuonna 2012
Helsinki oli ensimmäisenä kaupunkina Suomessa ottamassa käyttöön
älykkäitä energiajärjestelmiä koskevat tontinluovutusehdot Kalasata-
massa. Helsingin kaupungilla onkin jo vuosia sitten osattu nähdä älykäs
kaupunkikonsepti nimenomaan kokonaisuutena.
Veera Mustonen uskoo, että Kalasataman tontinluovutusehdot oli
lopulta se naula, joka veti ja jolla kisa voitettiin. ”Kalasatama on maail-
man laajin alue, jossa yhtenäistä avointa älykaupunkistandardia vaaditaan.
Lähes kaikki muut palkitut ja parhaiksi nominoidut ehdokkaat koskivat
yksittäisiä kiinteistöjä ja niiden ratkaisuja.”
Älykkääseen kaupunkikonseptiin kuuluvat mm. älykkäät ja kaksisuun-
taiset energiaverkot, kysynnänjousto, uusiutuva energia, sähköautoilu
sekä älykäs kiinteistö- ja huoneistoautomaatio avoimine kommunikaatio-
rajapintoineen energiatehokkuutta ja ympäristön arvoja unohtamatta.
KNX pyörittää älytaloja
Kalasatamassa on käytössä KNX-standardi talotekniikan
automatisoinnissa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä ohjaa rakennusten
toimintoja kuten lämmitystä, valaistusta ja turvatekniikkaa joustavasti ja
energiatehokkaasti.
KNX on avoimeen kommunikaatioon perustuva älytalojen
kiinteistöautomaatiotekniikka, joka on maailmanlaajuisesti standardoitu.
KNX-standardi on älytalojen edelläkävijä ja tutkitusti markkinajohtaja.
Voiko sitten koko Suomen ”kalasatamaistaa” KNX:n avulla?
”KNX on helpointa vetää uudiskohteisiin”, toteaa Mustonen. ”Suomi
jo aika rakennettu, joten KNX:n kaltainen standardi ei helposti skaalaudu
koko maahan”, hän pohtii.
Himasta vetoapua
KNX-standardia hyödyntää myös Helenin toimittama Hima-palvelu,
jonka avulla Kalasataman asukkaat voivat itse säädellä kotiensa
energian- ja vedenkulutusta sekä ohjata sähköjä älypuhelimella tai
tabletilla.
Holistinen näkemys on toivottavaa, sillä älykkäiden teknologioiden
hyödyntämistä rakentamisessa pohditaan Euroopan unionissa parasta
aikaa. Eurooppalaisen rakennusten energiatehokkuutta koskevan
direktiivin muutostyön valmistelu on käynnissä, joskin direktiivin
muutostyön vaikutukset nähdään vasta muutaman vuoden kuluttua. n
2 / 18
prointerior 11