nat ovat sen verran huonossa kunnossa, että ne kannattaa vaihtaa julkisivuremontin yhteydessä. Ikkunoiden vaihto oli kuitenkin haasteellinen juttu,
koska arvokohteeseen ei sovi liian moderni ilme.
Siljamäen mukaan koko maasta löytyy vain muutama yritys, joka pystyy toimittamaan arvokiinteistöihin sopivat ikkunat ja Profin Sydänpuu
valittiin.
Raaka-aine ratkaisee
Tom Siljamäki on julkisivuremonteissa jo veteraani – takana on kymmenkunta onnistunutta julkisivuprojektia. Profin Sydänpuu on Siljamäelle
vanha tuttu ja yritys on tehnyt isännöitsijään vaikutuksen nimenomaan
raaka-aineeseen eli puuhun liittyvän erikoisosaamisensa ansiosta:
”Materiaali on huippuluokkaa eli Lapista haettua puuta. Osaaminen ja
laatu on kaikin puolin kunnossa”, Siljamäki arvioi.
Profin Sydänpuun nykymuotoinen toiminta alkoi 70-luvun lopulla – ja
jo alusta alkaen keskeisellä sijalla on ollut ajatus useita vuosikymmeniä,
jopa satoja vuosia kestävistä elinkaarituotteista. Suunnan näyttäjänä vanhojen tekijöiden opit. Tämä on juuri sitä kestävää laatua, jota asukkaat
haluavat, Siljamäki huomauttaa.
”Ikkunoiden suhteen voi nukkua yönsä rauhassa vaikka sata vuotta.”
Panosta viimeistelyyn
Perusteellisen suunnitteluvaiheen jälkeen ikkunoita päästiin asentamaan
keväällä 2015. Itse asennus oli tehty muutamassa viikossa, mutta asuntoihin tarvittiin vielä monta käyntiä pitkin kesää ennen kuin kaikki oli kunnossa.
”Ikkunaprojekteissa viimeistelty ulkonäkö on aina erittäin tärkeä,
koska asukas näkee työn jäljen jokapäiväisessä arjessaan”, toteaa Siljamäki. Esimerkiksi smyygien kohdalla piti hioa ja maalata monen monta
kertaa ennen kuin ilme oli kohdallaan.
Syksyllä julkisivuremonttiprojekti oli lopulta valmis ja ikkunat – kaik
kiaan lähes 90 kappaletta – olivat tiptop-kunnossa nekin. Samaan toimitukseen kuului myös kuusi parvekkeenovea.
Myyntipäällikkö Jouni Lavia Sydänpuulta toteaa, että Ullanlinnan toimitus oli kooltaan passeli, ei suuren suuri eikä erityisen pieni – vaan
”sopivan napakka”. Itse asennuksessa käytimme vanhaa tuttua alihankkijaa:
”Groma Oy on tehnyt meille asennuksia jo parikymmentä vuotta”,
Lavia kertoo.
Täyden kympin työmaa
Jouni Lavian mukaan koko projekti eteni enimmäkseen onnellisten tähtien alla – kiitos hyvän valmistelun. Hankeen projektijohtajana ja -valvojana toimi DI Tapani Aho Aarno Insinööritoimisto Oy:stä. Urakoitsija, Maalausliike T. Aspegren Oy, hoiti myös omat hommansa hyvin ja isännöitsijä
oli tilanteen tasalla joka käänteessä.
”Minusta tämä julkisivuprojekti oli malliesimerkki työmaasta, jossa
asiat sujuvat hienosti”, Lavia toteaa. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta seurasi projektin eri vaiheiden etenemistä tiiviisti, mutta yhteistyö
viranomaisen kanssa eteni sekin kaikin puolin hyvin.
Vastaavissa projekteissa koko show lähtee usein ”vinoon” ihan alussa,
kun taloyhtiössä mennään muutokseen ikään kuin käsijarru päällä. As Oy
Puistokatu 7 b ei kuulu tähän kategoriaan:
”Tilaajan eli taloyhtiön tahtotila oli tässä vahva ja niin kaikki suunniteltiin huolella ja toteutettiin jämptisti”, Lavia toteaa ja lisää, että taloyhtiön
määrätietoisuus ja kyky tehdä päätöksiä säällisessä ajassa on asia, jonka
tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.
Pää kylmänä hallituksessa
Liian usein taloyhtiöiden hallituksissa istuvat ”maallikot” pelästyvät kustannuksia ja alkavat nuukailla väärissä paikoissa.
”Esimerkiksi joku taloyhtiö voi päättää, että ei tällaisessa projektissa
tarvita arkkitehtiä ollenkaan ja sitä kautta vähän säästetään. Tämä on kuitenkin harhaluulo: kunnolliseen suunnitteluun kuuluu arkkitehdin käyttö,
siitä ei pääse mihinkään.”
Arkkitehti Kimmo Friman oli projektissa pää- ja arkkitehtisuunnittelijana hankesuunnitteluvaiheesta lopputarkastukseen. Frimanin mukaan
taloyhtiö pyrki korkeaan laatutasoon ja parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen alusta saakka.
”Alkuperäisen vuoden 1910 suunnitelman mukaiset ikkunajaot palautettiin ja uudet ikkunat asennettiin vanhojen karmien mitoilla”, Friman kertoo.
Terassit toimiviksi
Oma haasteensa ja lisämausteensa projektiin toivat 1970-luvulla rakennetun korotusosan terassit, jotka ovat lämpimän tilan päällä. ”Terassit korjattiin samoin kuin alumiiniset ikkunarakenteet, joita ei vaihdettu.”
Lopputulosta arkkitehti katselee hyvillä mielin: Frimanin mukaan rakennuksen vanha osa ikään kuin heräsi uudestaan kukoistukseensa.
”Punatiilen, kellertävän rappauspinnan, kuparisten pellitysosien ja
vaaleanharmaiden puuikkunoiden kokonaisuus on raikas ja harmoninen”,
Friman toteaa ja arvioi, että kokonaisuudessaan kohde edustaa sangen
korkealaatuista perusparantamista.
Asukkaat tyytyväisinä
Tom Siljamäki ja Jouni Lavia ovat samoilla linjoilla Frimanin kanssa. Esimerkiksi palaute asukkailta on ollut hyvin positiivista:
”Asukkaan näkökulmasta julkisivuremontti on usein rankempi kuin
putkiremontti, koska asunnoissa yleensä asutaan remontin läpi. Tästä
huolimatta asukkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä remonttiin”, toteaa Siljamäki.
Lavia nostaa esiin vielä arkkitehdin suunnittelemat ikkunat, jotka tyylikkäästi palauttivat talon vanhan hengen: ”Ikkunoilla on iso merkitys siinä
fiiliksessä, minkä julkisivu luo.” n
2 / 16
prointerior 43