KUVA: MIKA HUISMAN
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
”
Jos lasirakenne on kunnolla tehty, sen pitäisi kestää kosteutta hyvin.
Toimivia julkisivuja – palkittuja rakenteita” Lasi on usein oleellinen osa rakennuksen arkkitehtuuria”, tiivistää JKMM Arkkitehdit Oy: n osakas, arkkitehti Asmo Jaaksi.
” Kaikki on kiinni siitä, käyttääkö suunnittelija lasia arkkitehtuurissa oikealla tavalla vai ei.”
Vaikka hienoja lasirakenteita on suunniteltu jo yli sata vuotta, aivan viime vuosina lasia on kehitetty teknisesti monella tavoin.
” Lasirakenteet eristävät nykyisin entistä paremmin lämpöä. Silti lasiseinä ei lämpöteknisesti vastaa paksua umpiseinää, joten ikkunoiden kokoa ja sijoittelua on harkittava tarkoin. Suuria ikkunapintoja ei esimerkiksi kannata suunnata etelään päin auringon lämpökuorman vuoksi, ellei tontin vuoksi ole aivan pakko”, Jaaksi toteaa.
JKMM Arkkitehdit Oy sai Vuoden Lasirakennepalkinnon 2016 OP Vallilan korttelista.
” Se on iso kortteli, jossa on useita kiinteistöjä. JKMM: n suunnittelijat loivat suuren lasikaton avulla sisäkadun rakennusten välille. Se tuo vaikutelman, että ollaan samaan aikaan sekä sisällä että ulkona.”
” Teimme myös avauksia talojen väleihin lasipinnoilla. Sisällä on digiprinttikuvioitua lasia, jonka läpinäkyvyyttä voidaan säädellä.”
Digiprinttaus on uutta tekniikkaa. Aiemmin lasia kuvioitiin muun muassa silkkipainon keinoin.
OP Vallilassa on myös perinteisiä ikkunoita, jotka on sijoitettu kiviseinän aukkoihin. Niiden huolellinen detaljointi sai kiitosta.
” Toimistotilat OP Vallilassa ovat paljolti avointa monitilaa. Sitä jakavat pienet lasiseinäiset’ kopperot’, joita voidaan käyttää vetäytymistilana. Niissä voi tehdä keskittymistä vaativaa työtä. Varsinaiset neuvottelutilatkin ovat lasiseinäisiä”, Jaaksi kuvailee kohteen lasirakenteita.
JKMM Arkkitehdit Oy: n muita merkittäviä kohteita ovat esimerkiksi Lahden matkakeskus ja Seinäjoen pääkirjasto. Molemmissa on näyttäviä lasijulkisivuja.
” Jos lasirakenne on kunnolla tehty, sen pitäisi kestää kosteutta hyvin. Suunnittelijan on otettava ilmasto- ja kosteustekijät huomioon.”
” Yksinkertainen on kaunista. Lasin on oltava tasapainoisesti osa kokonaisuutta”, Jaaksi korostaa. n
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
”
Lasin käyttö rakennusmateriaalina on jatkuvasti yleistynyt.
Valoa ja lämpöä Rakennusurakoistaan tunnetulla Constilla on runsaasti lasirakentamisen osaamista. Alan erikoistuntemusta on Consti-konsernissa kehitetty pitkälle vuosien varrella.
” Sekä uudis- että korjausrakentamisessa on tarvetta vastata arkkitehtuurin vaatimuksiin ja tilaajien odotuksiin myös lasirakentamisen osalta”, muistuttaa projektipäällikkö Rauno Lehtimäki Consti Julkisivut Oy: stä.
” Monissa hankkeissa joudutaan ratkomaan käytännön ongelmia, kun kohteessa esimerkiksi tarvitaan perinteisistä rakennusjärjestelmistä poikkeavia ratkaisuja.”
Lehtimäen mukaan lasin käyttö rakennusmateriaalina on jatkuvasti yleistynyt.
” Lasilla on merkittäviä asumisviihtyvyyteen ja rakennusten ulkonäköön vaikuttavia ominaisuuksia. Tosin lasin käyttö voi lisätä investointikustannuksia – mutta kun tehdään hyvää arkkitehtuuria, niin raha ei aina ratkaise kaikkea.”
Vielä 1990-luvulla lasirakentamisen ongelmana olivat lämpövuodot ja kesäisin auringonpaisteen aiheuttama liikalämpö. Vanhojen lasirakenteiden lämmönläpäisykerroin ei ollut riittävän hyvä, eikä auringonsuojapinnoitteita takavuosina vielä käytetty ikkunoissa.
” Viimeisen 20 vuoden aikana nämä asiat ovat parantuneet ratkaisevasti. Nyt esimerkiksi umpiolasit ovat laadullisesti jo paljon parempia kuin aiemmin”, Lehtimäki arvioi.
” Nykylaseihin saadaan vaikkapa pinnoitteita, jotka parantavat muun muassa lasin itsepuhdistuvuutta. Murronsuojaus taas saadaan aikaan rakenteellisilla ominaisuuksilla.”
Joskus ikkunat ovat” liiankin hyviä”, sillä jos lämpövuotoa ei ole lainkaan, lasin kylmään ulkopintaan saattaa joskus tiivistyä höyryä.
” Tällaista höyrystymistä voidaan ehkäistä antifog-pinnoitteilla tai lämmitettävillä laseilla”, Lehtimäki toteaa.
Arkkitehtuuriin lasi voi vaikuttaa monin tavoin. Mikäli arkkitehti esimerkiksi haluaa rakennukseen mahdollisimman huomaamattomia lasirakenteita, se onnistuu vaikkapa lasipilarien avulla.
” Jos taas halutaan maksimaalinen tilavaikutelma, lasiseinän avulla tila voi ikään kuin jatkua pitkälle ulkotilaan.”
Lasilla toisaalta maksimoidaan luonnon valon määrää sisätiloissa, joka lisää työpaikoillakin hyvinvointia ja viihtyvyyttä.
” Lasirakenteilla saadaan sekä näyttävyyttä että käytännön hyötyjä. Lasirakenteisiin löytyy hyviä ja toimivia ratkaisuja, jotka täyttävät kaikki vaatimukset. Printattu lasi tuo myös paljon uusia mahdollisuuksia”, huomauttaa Lehtimäki. n
2 / 16 prointerior 37