Urbaania kestävyyttä , kiitos !
NELIVUOTINEN ( 2019 – 2023 ) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa . Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen . Tuloksina syntyi ratkaisuja kasvun ja kestävyyden tavoitteet yhteen sovittavaan kaupunkisuunnitteluun , hyvinvointia tukevaan kaupunkiin ja tiivistyvien kaupunkien viherympäristöihin .
Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyössä ratkaistiin kestävyysulottuvuuksia poikkileikkaavia haasteita kuntien yhteiskehittämisen avulla . Viime vuosien ( 2022−2023 ) haastekimpputyölle valittiin kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa : kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu , hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa sekä kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa .
Haastekimpputyön tavoitteena oli tuottaa vertaisoppimista ja konkreettisia toimia , jotka edistävät laajempaa kestävyysmurrosta .
Kaupunkisuunnittelun teemassa haluttiin vahvistaa kaupunkisuunnittelun kestävyyttä ja rikastaa kaupunkitilan suunnittelua . Ratkaisuina kaupunkien omien kasvutavoitteiden ja ekologisten reunaehtojen yhteensovittamiseen ehdotettiin esimerkiksi ilmaston ja luonnon vahvempaa kytkemistä MAL-sopimuksiin sekä yleiskaavoihin sisällytettävää hiilikompensaatiota .
Hyvinvoinnin teemassa keskeisiä haasteita olivat sosiaalisen kestävyyden käsitteen selventäminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö ja lasten rooli kaupunkien kehittämisessä . Ratkaisuehdotuksia syntyi lapsi- ja nuorisoystävälliseen toimintaan , kuntien sisäiseen yhteistyöhön ja sosiaalisen kestävyyden konkretisointiin .
Kaupunkivihreän teemassa kehittämiskohteina olivat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen , viherrakenteen lisääminen ja urbaanien viherratkaisujen hyväksyttävyyden vahvistaminen . Ratkaisuehdotuksia syntyi mm . kaupunkivihreän tilan kartoittamiseen , kaupunkivihreän suunnittelun prioriteettijärjestykseen ja paikallisen kasvilajiston käyttöön viherrakentamisessa .
Haastekimpputyön tulokset on koottu kaupungeille ja kunnille suunnattuun raporttiin – ja ratkaisuja saa vapaasti hyödyntää ja levittää .
Myös hallitusohjelmassa kaupunkien rooli näkyy . Ohjelmassa tunnistetaan kaupunkien erityispiirteet ja -tarpeet , halutaan keventää kaupunkeihin liittyviä normeja sekä hyödyntää kuntien vahvuuksia ja elinvoimaa mm . mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien eriyttäminen .
Kaupunkien kestävälle kasvulle on siis hyvät lähtökohdat ? – No , lienee reilua tunnustaa , että hyvien ja kannatettavien tavoitteiden toteutuminen vaatii ripeää toimeenpanoa . Myös tiivistä vuoropuhelua ja aitoa kumppanuutta kaupunkien kanssa tarvitaan .
Oikeilla jäljillä on Helsingin yliopiston kaupunkitutkimus instituutti Urbaria , joka aloitti toukokuussa 2023 tutkimushankkeen sosiaalisen , ekologisen ja taloudellisen kestävyyden indikaattoreista Suomessa . Näitä indikaattoreita voidaan seurata ja soveltaa kaupunginosa- ja korttelikohtaisesti .
Urbarian vuoden mittainen indikaattorihanke pohjautuu useisiin vuoropuheluihin eri johtavien asiantuntijoiden välillä , ja sen päämääränä on monipuolisesti ( ja käytännönläheisesti ) ohjata kaupunkikehitystä kestävämpään suuntaan . Tutkimuksen tarkoituksena on herättää keskustelua päättäjien , kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien ja kaupunkilaisten keskuudessa . Suomen ” tulevaisuuden kaupungeista ” halutaan tehdä kestävämpiä nimenomaan asukaslähtöisesti , akateemisen asiantuntijuuden avulla .
Joitakin suuntaviivojakin toki on olemassa . Ainakin YK : n kaupunkikehitysohjelman ( New Urban Agenda , NUA ) tavoitteet sekä kestävän kehityksen tavoitteet ( Sustainable Development Goals , SDG ) tarjoavat kansainvälisen tason viitekehyksen kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreista .
Suomessa kestävyysindikaattoreiden tutkimus on silti usein painottunut kaupunkien mittakaavaan – ja mukaan on hyvä saada mittareita myös kaupunginosien tasolla . Kestävyysindikaattoreiden kartoittamisessa on ollut mukana 14 arkkitehtia , jotka ovat korostaneet mm . valon merkityksen huomioonottamista kaupunkitilassa .
Rakennus alaan liittyviä indikaattoreita ovat myös esimerkiksi esteettömyys sekä rakennusten ja rakennusosien purkamisesta syntyvät materiaali- ja energiavirrat .
Indikaattorihanke huipentuu Helsingissä kesällä 2024 pidettävään Sustainability Research and Innovation -kongressiin , jossa julkistetaan vuoden aikana tehdyn tutkimuksen tulokset .
PETRI CHARPENTIER
1 / 2024
julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
päätoimittaja Petri Charpentier
tuotepäällikkö Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com
toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen
graphic design Riitta Yli-Öyrä
tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ atex . com
toimittajat Ari Mononen Merja Maukonen Sami J . Anteroinen
paino Printall AS
ISSN 1457-0955 ( painettu ) ISSN 2736-8025 ( verkkojulkaisu )
www . prointerior . fi prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( X ) prointeriorfi ( Facebook ) prointeriorfi ( Instagram ) prointerior ( LinkedIn )
Kannen kuva : Tuomas Uusheimo
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Kohdetiedot : Lahden kaupungintalon perusparannus
Tilaaja ja rakennuttaja : Lahden Tilakeskus Arkkitehtisuunnittelu : Allianssi Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy , Granlund Oy ja Ideastructura Rakennusurakoitsija : SRV
Aikakausmedia ry : n jäsen
1 / 2024
Lahden kaupungintalo | Ateneumin uudet yleisötilat ja Cafe Höijer
Akustiikkasuunnittelu vaikuttaa tilojen toiminnallisuuteen Kulttuurikasarmi | Uusimmat keittiötrendit Suomen Asianajajaliiton uudet toimitilat
Heimtextil 2024 | Stockholm Furniture Fair 2024
© 2024 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään . Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty .
6 prointerior 1 / 24