1 / 2023
Mistä on kestävä kaupunki tehty ?
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KOORDINOIMA Kestävä kaupunki -ohjelma on versonut haastekimppuja , joita ratkaisemaan on saatu 16 kaupunkia / kuntaa . Haastekimpputyössä pureudutaan vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin , joita ei voida ratkoa yhden organisaation tai toimialan sisällä .
Työhön on valikoitunut kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa : kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa , kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu sekä hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa . Teemoista tekee erityisen haastavia se , että niissä yhdistyvät kestävyyden eri ulottuvuudet .
Haastekimpputyön tavoitteena on tuottaa vertaisoppimista , uudenlaisia tekemisen tapoja ja sellaisia konkreettisia kehitystoimia , joita kaupungit juuri nyt tarvitsevat . Tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä kaupunkien sisällä ja välillä sekä kaupunkien ja valtion välillä . Toiveena on löytää ratkaisuja , jotka edistäisivät laajempaa kestävyysmurrosta yhteiskunnassa .
Kolmen teeman ryhmät ovat tähän mennessä tunnistaneet työssä käsiteltävät haasteet . Tämän jälkeen edetään ratkaisuihin , ja tuloksia on luvassa marraskuussa 2023 .
Kaupunkivihreän haasteita ratkotaan yhdeksän kunnan voimin ja työtä fasilitoi Suomen ympäristökeskus . Tässä osiossa on huomioitu , että tiivistyvissä kaupungeissa lähiluonnolle on paljon kysyntää , ja pienetkin viheralueet ovat kovassa käytössä . Kaupunkiluonto on tärkeä mm . terveyden , viihtyisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta .
Arvostus ei kuitenkaan aina näy käytännön ratkaisuissa , ja kaupunkiluonto hupenee rakentamisen vuoksi . Lisäksi luontoalueet ovat sirpaleisia , eikä luonnon monimuotoisuutta aina huomioida . Haasteiden taklaamiseksi tarvitaan esimerkiksi laajaa yhteistyötä , vankkaa tietopohjaa , yhteisiä linjauksia ja riittävää keinovalikoimaa erilaisten kaupunkien tarpeisiin .
Kestävyystavoitteet huomioivaa kaupunkisuunnittelua luotsaa Demos Helsinki yhteistyössä MDI Publicin ja FIGBC ry : n kanssa . Mukana on kuusi kuntaa , isommasta päässä Helsinki , Espoo , Turku ja Oulu . Tämä ryhmä haluaa kehittää suunnittelun kykyä huomioida kestävyys . Haasteeksi on havaittu sisäänrakennettu kasvuajattelu sekä kaupunkirakentamisen vuosikymmenten saatossa vakiintuneet ajattelumallit ja käytännöt .
Porukalla etsitään nyt ratkaisuja , miten olemassa olevaa keinovalikoimaa saadaan tehokkaammin käyttöön . Esimerkiksi kaupunkitilan luova käyttö ja olemassa olevan rakennuskannan resurssiviisas hyödyntäminen kiinnostavat mukaan lähteneitä kaupunkeja .
Kolmas kokonaisuus eli ’ Hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävissä kaupungeissa ’ etenee MDI Publicin , Demos Helsingin ja THL : n opastuksessa . Mukana on viisi kuntaa .
Tässä osiossa huomioidaan , että kuntalaisten osallisuuden vahvistamisesta on jo paljon hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja . Yhä edelleen itse perusasia , eli kenen työpöydälle hyvinvointi kuuluu , on suuri haaste . Osallistamisen lyhytjänteisyys ja sirpaleisuus ja heikko suunnitelmallisuus rajoittavat vaikuttavuutta kaupunkiorganisaatioissa . Lisäksi erityisesti nuorten ja lasten äänen kuulumiseen kaivataan kaupunkikehittämisessä merkittävää kulttuurimuutosta .
Kaupunkisuunnitteluun uusia suuntaviivoja piirtää myös arkkitehti Hanna Kosusen reilun vuoden takainen väitöskirja . Oulun yliopiston väitöstutkimuksessa tarkasteltiin , miten kaupunkisuunnittelua lähestytään asuinalueilla , joiden asukasmäärä ei merkittävästi kasva mutta joiden kehittäminen olisi toivottavaa kaupunkirakenteen toimivuuden tai paikallisten olosuhteiden parantamiseksi .
Väitöstutkimuksen keskeinen havainto on , että kaupungin kasvaessa hitaasti tulevaisuus voi näyttää epävarmalta . Tällöin kaupunkisuunnittelu voi hyötyä niin sanotuista kömpelöistä suunnitteluratkaisuista , joissa suunnittelualueelle mahdollistetaan useampi erilainen tulevaisuus .
Kosusen väitöstutkimuksen tulokset voivat auttaa kaupunkisuunnittelijoita tunnistamaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja kasvuun perustuvalle suunnittelulle . Joustavaa ajattelua lisäämällä kaupunkiympäristöjä voidaan parantaa huomattavastikin .
PETRI CHARPENTIER
Kannen kuva : Tallink Silja julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
päätoimittaja Petri Charpentier
tuotepäällikkö Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com
toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen
graphic design Riitta Yli-Öyrä
tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ atex . com
toimittajat Ari Mononen Merja Maukonen Sami J . Anteroinen Tommi Nieminen
paino Printall AS
ISSN 1457-0955 ( painettu ) ISSN 2736-8025 ( verkkojulkaisu )
www . prointerior . fi prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( Twitter ) prointeriorfi ( Facebook ) prointeriorfi ( Instagram ) prointerior ( LinkedIn )
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Kohdetiedot : Tallink MyStar Tilaaja : Tallink Silja Oy Sisustussuunnittelu : dSign Vertti Kivi & Co .
Aikakausmedia ry : n jäsen
1 / 2023
Itämeren uusi lippulaiva MyStar Akustiikan merkitys | Toimiva aurinkosuojaus Annankatu 28 : n peruskorjaus ja laajennus | Lastensuojeluyksikkö Rantalempeä Rakennuksen energiatehokkuus ja laadukas sisäilma | Heimtextil 2023 Katoille rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua | Valaistus turvallisuuden tukena
© 2023 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään . Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty .
6 prointerior 1 / 23