prointerior 1/2022 | Page 6

SUOMEN UUSI arkkitehtuuripoliittinen ohjelma julkaistiin tammikuussa . Valtioneuvoston teettämä ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä . Vuoteen 2035 ulottuva ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet , joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään .

Vuodesta 2019 lähtien valmistellun uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kantavia teemoja ovat arkkitehtuurin vaikutus ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä hyvän suunnittelun merkitys aikaa kestävän ja muuntautumiskykyisen rakennetun ympäristön luomisessa .

Hyvin ihmisläheisesti ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea . Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keinoin sekä tietoa jakamalla vahvistetaan tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä ihmiselle ja kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä . Kulttuurin , taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia , alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa .

Yksi ohjelman keskeisistä teeseistä on , että laadukas rakennettu ympäristö torjuu myös eriarvoisuutta . Kun rakennettua ympäristöä suunnitellaan ja kehitetään aidossa vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa , voidaan nostaa kaikkia kansalaisia .

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset vahvistaa entisestään asemaamme kansainvälisesti tunnettuna arkkitehtuurimaana . Yhdessä rakennetusta ympäristöstä huolehtimalla voimme luoda uusia ja kestäviä ratkaisuja myös talouskasvun tueksi , Kurvinen linjasi ohjelman julkistuksen yhteydessä . Ministerin mukaan edellytyksiä näille kestäville ratkaisuille luovat ennen muuta koulutus ja tutkimus .

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari taas on kiinnittänyt huomiota siihen , kuinka alueilla , rakennuksilla ja materiaaleilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä . Karin mukaan meidän on torjuttava haitallisia vaikutuksia ( kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien ) ja kehitettävä uusia työkaluja ja yhteistyön muotoja . Pitkäikäiset rakennukset vähentävät luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen .

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998 . Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli nyt julkaistun toisen ohjelman . Ohjelman laatimiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita , joilla on ratkaiseva rooli myös siinä , miten ohjelma toteutuu . Ohjelma korostaakin , että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain , jos yhteistyö suunnittelijoiden , rakennuttajien ja muiden avaintoimijoiden välillä toimii .

Kansalaisille näkyvin työ etenee nyt kaupungeissa , kunnissa ja maakunnissa tehtävillä paikallisilla ohjelmilla , joita on jo tehty – ja toivotaan laadittavan lisää . Näiden paikallis-Apolien kautta valtakunnalliset tavoitteet konkretisoituvat ja rakennettu ympäristö kehittyy .

Jo Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma herätti kansainvälistä kiinnostusta , ja uudessa ohjelmassa on pitkälti sama klangi .

Suomi liittyi viime vuonna Davosin julistukseen , jonka käyttämä käsite Baukultur ( rakennuskulttuuri ) tarkastelee arkkitehtuurin vaikutusta ei vain rakennettuun ympäristöön liittyvänä teemana , vaan huomattavasti laajempana keinona kehittää yhteiskuntaa . Julistuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat yhdessä nostamaan hyvän rakennuskulttuurin poliittisen ja strategisen ohjauksensa tavoitteeksi niin rakennusperinnön säilyttämisen kuin uudisrakentamisenkin osalta .

Suomen arkkitehtuuripolitiikan toinen ” johtotähti ” on niin ikään viime vuonna käynnistynyt Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite , jonka tavoitteena on osoittaa , kuinka kestävä kehitys , sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja estetiikka näkyvät konkreettisina ja myönteisinä kokemuksina rakennetussa ympäristössämme .

Hyvä arkkitehtuuri ylittää rajat – ja tarvittaessa rikkoo muotit .

1 / 2022

julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com

päätoimittaja Petri Charpentier

tuotepäällikkö Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com

toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen

graphic design Riitta Yli-Öyrä

tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com

toimittajat Ari Mononen Tanja Karpasto Merja Maukonen Sami J . Anteroinen Mari Jauhiainen

paino Printall AS

ISSN 1457-0955 ( painettu ) ISSN 2736-8025 ( verkkojulkaisu )

PETRI CHARPENTIER

Kannen kuva : Sami Saastamoinen www . prointerior . fi prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( Twitter ) prointeriorfi ( Facebook ) prointeriorfi ( Instagram ) prointerior ( LinkedIn )

6 prointerior 1 / 22