prointerior 1/2021 | Page 6

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun . Kiinteistö- ja rakennusalan ( kira-ala ) yrityksillä on ” mittavat mahdollisuudet ” kiertotalouden hyödyntämiseen , strategiapaperissa arvioidaan .
Kiinteistö- ja rakennusalan läpi virtaa suuri osa Suomessa käytetystä teräksestä , betonista , puusta ja muovista ja jos nämä materiaalit saadaan käytettyä tehokkaasti ja pidettyä kierrossa , päästöt tietysti vähenevät merkittävästi . Kiertotalouden liiketoimintamallit , kuten vuokraus ja yhteiskäyttö , tarjoavat vähintään yhtä suuria mahdollisuuksia myös kiinteistöjen käytön tehostamiseen ja tyhjillään pitämisen vähentämiseen .
Strategiaehdotuksessa arvioidaan , että kira-alalla voi olla edessä iso ja nopea muutos , kun uusi teknologia myllertää toimintatapoja . Muutoksen läpiviemiseen tarvitaan mittavia julkisia ja yksityisiä TKI-panostuksia ja investointeja sekä muutosta tukevaa yhteistyötä , osaamista , regulaatiota ja taloudellista ohjausta . Muutos tuo kasvumahdollisuuksia ja vientiä myös suomalaisille yrityksille ja ekosysteemeille .
Noin 80 prosenttia Suomen koko rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on tähän asti tullut rakennusten energiankäytöstä . Nyt energiantuotanto on vähähiilistymässä ja rakennusten energiatehokkuus kasvaa . 2020-luvulla iso osa kiinteistöistä käyttää päästötöntä energiaa ; jatkossa nykyistä suurempi osa alan päästöistä johtuu rakennusmateriaalien valmistuksesta .
Nyt rakennettavan talon elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä jo lähes puolet syntyy materiaalien valmistuksessa . Uudet materiaalit ja materiaalien käytön tehostaminen kuitenkin vähentävät päästöjä . Teknisten perusrakenteiden , kuten teiden , siltojen ja tunneleiden rakentamisessa tärkeää taas on maamassojen tehokas käyttö .
Suomessa rakentamisen tuottavuus ei ole kasvanut 40 vuoteen , ja globaalistikin kasvu on ollut laimeaa . Tulevana vuosikymmenenä alalta odotetaan tuottavuusharppausta .
Kansainvälisellä tasolla uudistuminen alkoi jo ennen korona- ja talouskriisiä , mistä kertoo rakennusalan yritysten TKI-panostusten kasvu globaalisti 77 prosentilla jo vuosina 2013 – 2017 . Tuottavuutta kasvattaville ja ekologista kriisiä ratkaiseville edelläkävijöille , yhteistyölle sekä radikaaleille ratkaisuille on tarjolla kilpailuetua , kysyntää ja rahoitusta .
Esimerkiksi Euroopassa sijoitukset rakennusalan teknologisiin ratkaisuihin yli viisinkertaistuivat vuosina 2014 – 2019 . Uusia ratkaisuja tarvitaan , sillä kaupungistuminen ja ihmisten muuttuvat tarpeet luovat kysyntää laadukkaalle rakentamiselle ja joustavalle maankäytölle sekä tiloille .
Meillä hallitus patistaa kira-alaa digi-innovoimaan , koska kyseessä on toistaiseksi yksi vähiten digitalisoituneista toimialoista . Kääntäen : monet uudet teknologiat , innovaatiot ja liiketoimintamallit vasta tekevät tuloaan alalle ja mahdollisuuksia riittää .
Jo nyt ollaan tilanteessa , jossa esimerkiksi digitaaliset ratkaisut , modulaarinen rakentaminen ja rakennustuotteiden esivalmistus tehtaissa ovat kasvattaneet alan tuottavuutta , kiertotaloutta samalla tukien . Tila pitää nähdä resurssina , jonka käyttöastetta optimoidaan digitaalisilla työkaluilla ja uusilla ansaintamalleilla .
Strategiaehdotuksessa todetaankin , että Suomen kira-alalla on jo näkyvissä lupaavaa kehitystä . Esimerkiksi Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ( Ryhti ) -hankkeessa kehitetään uusi valtakunnallinen alueidenkäytön ja rakentamisen suunnitelma- ja rakennuslupatietojärjestelmä . Ajantasainen ja yhtenäinen digitaalinen tieto tukee kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden seurantaa ja saavuttamista .
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä kehitetään kiertotalouden digitaalista alustaekosysteemiä , joka mahdollistaa rakennus- ja purkualan materiaalien tehokkaamman kierron markkinoilla . Kierrätettyjä uusioraaka-aineita hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi teräksen , eristevillojen , vaahtolasin ja komposiittien valmistuksessa .
1 / 2021
julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
päätoimittaja Petri Charpentier
tuotepäällikkö Paul Charpentier
projektipäällikkö Ulla Höckerstedt
toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen
graphic design Riitta Yli-Öyrä
tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
toimittajat Ari Mononen Sami J . Anteroinen Tanja Karpasto Merja Maukonen Heli Mäkiranta Esa Pesonen
paino Printall AS
ISSN 1457-0955
PETRI CHARPENTIER
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Kannen kuva : Tuomas Uusheimo
Kohdetiedot : Keski-Suomen Sairaala Nova www . prointerior . fi prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( Twitter ) prointeriorfi ( Facebook ) prointeriorfi ( Instagram ) prointerior ( LinkedIn )
1 / 2021
Keski-Suomen uusi sairaala Nova | Aalto-yliopisto Töölö Julkisivu- ja kattokorjauksilla pitkää ikää kiinteistöille
Energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut Lämminhenkinen tunturihotelli Iso-Syöte / Akustiikkasuunnittelu
Lahden Sibeliustalo | Selkeäksi suunniteltu lähipalvelukeskus Hertsi
Rakennuttaja : Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Arkkitehtisuunnittelu : JKMM Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu : Ramboll Finland Oy Projektinjohtourakointi : SRV Rakennus Oy
Aikakauslehtien Liiton jäsen
© 2021 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään . Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty .
6 prointerior 1 / 21