julkisivu
on suomalaisen
”
Rakennuksen
rakennusteollisuuden
hienoutta.
HOTELLIHANKKEESSA ARKKITEHTITOIMISTO ALA osoitti
aloitteellisuutta, ja kokosi 2013 Tampere-talon ja Tampereen kaupun-
gin julkaisemaan tontinluovutuskilpailun ilmoittautumispyyntöön sopivaksi
katsomansa tiimin. Yhdessä SRV:n ja Courtyard by Marriott -hotelliket-
jun Euroopan kehitysjohtajan Tuomas Laakson kanssa ALA onnistui voit-
tamaan Tampereen kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun. Hotelli
hanke realisoitui kuitenkin vasta muutamaa vuotta myöhemmin pitkä-
jänteisen ja tinkimättömän hankekehitystyön tuloksena, kun hankkeelle
lopulta löytyi kaikki toteutuksen edellytykset.
”Tänä päivänä uuden hotellirakennuksen kustannusraami on erittäin
tiukka. Investoinnin, tuoton ja ylläpidon suhde on kilpaillulla alalla äärim-
mäisen tarkka, ellei mennä ylin neljän tähden luksuskohteisiin. Courtyard
Tampere City on kapitalistista rakentamista parhaimmillaan. Toteutetta-
vuuden taloudellisissa raameissa tapahtunut tehokkuuden lisääminen johti
hienon arkkitehtuurin löytämiseen. Saimme kokonaisuuden toimimaan
SRV:n ja Courtyard by Marriottin kanssa”, arkkitehti Antti Nousjoki ALA
Arkkitehdeiltä avaa hanketta.
Vaalea, pelkistetty ja veistosmainen rakennus liittyy lähes huomaamat-
tomasti Tampere-talon sisääntuloaulaan yhdyskäytävällä. Samalla raken-
nus sitoo yhteen Tampere-talon ja Tampereen yliopiston päärakennuksen
muodostaman vaalean rakennuskokonaisuuden.
”Yksinkertainen julkisivuideamme, pystyraidallinen, reliefimäinen val-
koinen pinta, jota hallitsee täysin toistuva pystyikkunatekstuuri, oli aluksi
vaikea myydä Tampereen kaupunkikuvaa valvoville virkamiehille. Olimme
kuitenkin todenneet jo aikaisemmissa projekteissa, että ympäristön
kanssa samaa materiaalia ja väriä oleva rakenne, joka pysyy saman tyyp-
pisessä visuaalisessa rekisterissä, vaikka tekstuuri poikkeaakin, luo usein
ympäristöönsä nähden kiinnostavan jännitteen. Hyvästä vuorovaikutuk-
sesta huolimatta emme joustaneet sotkemalla kokonaisuutta monimutkai-
60 prointerior 1 / 20
semmaksi, ja paikan päällä ratkaisu on todettavissa oikeaksi”, Nousjoki jat-
kaa.
”Ratkaisevaa oli rakennuksen muodon sijoittaminen kaupunkikuvaan.
Rakennuksen päädyt ovat linjassa Tampere-talon pääsalin korkean massan
ja Tampereen yliopiston päärakennuksen kanssa, ja toisaalta sen muoto
luo jännitteisen suhteen risteyksen yli yliopiston päärakennukseen. Raken-
nus tiivisti ja viimeisteli väljäksi jääneen risteysalueen, ja samalla valkobeto-
niset ja vaaleat julkisivut keskustelevat keskenään risteyksen ympärillä.”
”Vaikka betoni ei ole energiaintensiivisyytensä vuoksi muodikasta,
juuri betoni tekee rakennuksesta pysyvän ja kestävän. Julkisivua ei tar-
vitse huoltaa ja se patinoituu kauniisti vuosikymmenten saatossa. Raken-
nus kuvaa hyvin toimivaa taloudellisen tarkkuuden ja ympäristövastuullisuu-
den liittoa”, Antti Nousjoki summaa. Kestävät materiaalit, sekä ylläpidon ja
siivouksen helppous ohjasivat hanketta.
”Rakennuksen julkisivu on suomalaisen rakennusteollisuuden hie
noutta: valkobetonipintaisen, kolmiulotteisen sandwich-elementin tark-
kuus ja geometria yllättivät meidätkin positiivisesti. Julkisivuratkaisu oli kus-
tannustehokas ja tehokkaasti rakennettavissa vähin työvaihein työmaalla.
Silti elementti luo rakennuksen julkisivun erityisen ilmeen: kolmiulottei-
nen pystyrihlaus elää valon mukana; välillä rakennus näyttäytyy yksiainei-
sena, lähes sileänä massana, toisinaan voimakas sivuvalo saa sen villin rai-
dalliseksi. Julkisivun mieletön rationaalisuus, mikä mahdollistaa tietynlaisen
visuaalisen runsauden, kestää katsomista useammankin kerran.”
”Valmis rakennus on hyvin lähellä kilpailuehdotustamme. Toteutusvai-
heessa rakennusmassaa pidennettiin ja madallettiin, samalla saatiin muu-
tama huone per kerros lisää. Pelkistetty rakennus on sulautettu osaksi
Tampere-talon runsasta massoittelua. Kapeat, viistetyt umpipäädyt saavat
rakennuksen vaikuttamaan sirolta, toisaalta pääjulkisivujen täysin toistuva
pystyikkunatekstuuri ja hahmotettava pinnan mittakaava saavat rakennuk-