RAKENNUSTEN SISÄILMASTO on monen muuttujan ja tekijän
kokonaisuus, minkä vuoksi sen hallitseminen on vaativaa suomalaisessa
ilmastossa, kun kamppaillaan kylmyyden, kosteuden ja tulevaisuudessa
yhä enemmän myös kesän hellejaksojen paineessa.
Huomio myös sisäilman kuivuuteen ja vetoon
”Haluaisin paljon esillä olleiden homeongelmien lisäksi nostaa esille sisä
ilman kuivuuden, lämpöolosuhteiden ja vedon aiheuttamia ongelmia sisä
tiloissa, mitenkään homeongelmia väheksymättä. Aina ei kuitenkaan ole
kyse homeesta, kun puhutaan sisäilmaongelmista”, sanoo Sisäilmayhdis
tyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
”Suomessa on sellaiset olosuhteet, että helposti sisäilma on todella
kuivaa lämmityskauden aikana. Sisäilman kuivuus on asia, joka jää
minusta vähän liian pienelle huomiolle. Ihmisen limakalvot herkistyvät, sil
mät ja hengityselimet ärtyvät ja virukset leviävät paremmin kuivassa sisä
ilmastossa. Tietyt virukset kestävät paremmin ikävämpiäkin olosuhteita”,
Ahola toteaa.
Toisaalta hän muistuttaa, että ilman kostuttamisen kanssakin pitää
silti olla varovainen, koska liian kostea sisäilma luo otolliset olosuhteet
homemikrobeille. Lisäksi kostuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja huolel
lista huoltoa.
Nykyrakentaminen suosii suuria lasipintoja, koska ne tuovat tiloihin
luonnonvalon lisäksi avaruuden ja tilan tuntua. Kääntöpuolena ovat suuren
lasipinnan tuottamat auringon lämpökuormat kesäisin ja talvella kylmän
lasipinnan aiheuttama vedon ja viileyden tunne lasin lähellä.
”Luonnonvalon, vedon ja auringon lämpökuorman keskinäinen yhteys
on oravanpyörä, jota arkkitehdit joutuvat ratkaisemaan. Lämpöolosuhtei
den suunnittelu alkaa arkkitehdin pöydältä. Rakennuksen sisälle tulevalla
auringon lämpökuormalla on tosi iso merkitys sisäolosuhteiden kannalta.
Hyvällä arkkitehtisuunnittelulla voidaan ratkoa monta sisäilmaongelmaa jo
ennalta. Sisäilmanäkökulman ja -tavoitteiden pitää olla mukana heti suun
nittelun alkuvaiheessa”, Ahola sanoo.
Jos tilassa on vetoa, tilannetta lähdetään usein ratkaisemaan nosta
malla tuloilman lämpötilaa tai koko huoneiston lämpötilaa lämmitysver
koston kautta. Sisäilmasta tulee entistä kuivempaa, kun lämpötilaa nos
tetaan.
Lämpökuormaongelmia pystytään ratkomaan taloteknisin keinoin,
mutta optimaalisen ratkaisun löytäminen ei ole helppoa. Talotekniikka
suunnittelijat eivät voi enää jälkikäteen muuttaa ikkunoiden paikkoja tai
pienentää ikkunoita.
Ilmanvaihdon säännöllinen huolto on myös erittäin tärkeätä. Ilman
vaihdon säädöt voivat olla pielessä tai ilmanvaihtojärjestelmästä voi joku
osa olla rikkoutunut, mikä häiritsee ilman vaihtumista suunnitellusti.
”Myös siivouksen ja ylläpidon huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa
on erittäin tärkeää”, Ahola sanoo, ”Kiinteistön ylläpitotyöt jatkuvat koko
rakennuksen elinkaaren ajan ja materiaalien siivottavuudella on isot kus
tannus- ja viihtyvyysvaikutukset.”
Sisäilman laatu, lämpöolosuhteet ja tilojen
akustiikka ovat tärkeässä roolissa terveyden,
työkyvyn ja työtehon ylläpitäjinä nykyisessä
hektisessä elämässä. Suomessa on jo
pitkään hämmästelty sisäilmaongelmien
laajuutta ja on jopa puhuttu rakennusalan
maineenmenetyksestä jatkuvien home- ja muiden
sisäilmaongelmauutisten keskellä.
Kuka vastaa kokonaisuudesta?
Monissa projekteissa oikeastaan kukaan ei vastaa kokonaisvaltaisesti
siitä, että sisäilma- ja akustiikkaolosuhteet olisivat optimaalisesti toteutet
tuja. Urakka on pilkottu pitkään alihankintaketjuun, jossa kukin keskittyy
omaan osaurakkaansa.
Talotekniikka on viime kädessä se väline, jolla sisäilman laatu pyritään
saamaan kohdalleen. Talotekniikka kytkeytyy toisaalta myös akustiikkaan,
koska ilmastointilaitteet tuottavat osaltaan melua tiloihin.
Talotekniikan puolella on kehitetty myös kokonaisvaltaisia talotek
niikkajärjestelmiä, kuten Aren Sensus -järjestelmä. Se on cleantech-kri
teerit täyttävä talotekniikkajärjestelmä, joka pyrkii takaamaan kiinteistön
energiatehokkuuden, muunneltavuuden ja optimaaliset olosuhteet.
Pinnoitteet tärkeässä roolissa
Arkkitehti Mikko Rossi Verstas Arkkitehdit Oy:stä korostaa pinnoitteiden
ja pintamateriaalien merkitystä laadukasta sisäilmaa tavoiteltaessa.
”Kaikkien sisäpinnoissa käytettävien tuotteiden ja pinnoitteiden on
täytettävä M1 -päästöluokituksen vaatimukset. Erityistä huomiota on kiin
nitettävä myös betonivalujen riittäviin kuivumisaikoihin. Rakenteiden kas
tumista rakennusaikana voidaan minimoida esimerkiksi tekemällä vesi
1 / 19
prointerior 11