”
Suomi toimii monella tapaa työympäristöjen kehittämisen edelläkävijänä.
Toimitusjohtaja Tapio Heikkilä EFG Toimistokalusteet Oy: stä katsoo, että toimistotyössä henkilökohtaisen perinteisen työpisteen merkitys vähenee useissa työtehtävissä – ja tästä syystä monitilatoimistoja opitaan käyttämään tehokkaammin. Toinen vahva trendi on, että osaava työvoima hakee työantajaltaan työskentelykulttuuria, jonka heijastelee työntekijän omaa arvomaailmaa.
” Lisäksi työn tekemisen aika- ja paikkasidonnaisuus vaihtelee yritysten ja eri tehtävien välillä”, Heikkilä toteaa.
Hänen mukaansa toimivinta työympäristön kehitys tuntuu olevan yrityksissä, joissa nimenomaan nähdään työympäristö jatkuvan kehityksen kohteena, eli se ei ole koskaan valmis.” Toisaalta edelleen löytyy paljon toimistotyöyhteisöjä, joissa muutoksia ei ole tehty vuosikymmeniin. Näissä paikoissa muutoksilla on mahdollisuus tehdä isoja kehityshyppyjä niin tilatehokkuudessa, tuottavuudessa kuin työhyvinvoinnissa”, Heikkilä arvioi.
Muutosta jarruttaa se, että tavoitteiden asettelu on usein kovin epäselvää ja tämä aiheuttaa valtavaa ajan- ja energian( myös hukka-) käyttöä muutosprojekteissa koko organisaatiolle.
” Jos yrityksen johtokaan ei ole yksimielinen siitä, mitä muutoksella tavoitellaan, muu organisaatio lähinnä vain puolustaa olemassa olevaa ratkaisua, koska kuvittelee että he ovat häviämässä saavutettuja etuja”, Heikkilä pohtii.
Heikkilän mukaan yritykset, jotka onnistuvat näissä projekteissa keskimääräistä paremmin, ovat yleensä avoimia tavoitteista ja viestittävät organisaatiolle projektin eri vaiheista.” Näin vältetään turha keskustelu asioista, jotka ovat jo päätettyjä. Tällöin voidaan keskittyä organisaation sisäisessä keskustelussa niihin asioihin, joissa oikeasti koetaan tärkeäksi henkilökunnan mielipide.”
Heikkilä näkee, että Suomi toimii monella tapaa työympäristöjen kehittämisen edelläkävijänä.” Suomessa esimerkiksi valtionhallinnon virastot ovat toimineet hyvänä esimerkkinä tilatehokkuuden parantamisessa viime vuosina”, hän toteaa.
Toisaalta suhteellisen edulliset toimistotilat, verrattuna esimerkiksi Euroopan isoihin kaupunkeihin, mahdollistavat vielä tällä hetkellä väljemmän tilankäytön.
” Tämä näkyy selvästi tavoitteissa, jotka monikansalliset yritykset asettavat tilatehokkuudelleen – heillä kun on kokemusta siitä, miten samoja toimintoja toteutetaan eri markkinoilla.” n
KUVA: EFG
KUVA: OFISEA OY
Toimitusjohtaja Tanja Kläusler Ofisea Oy: stä näkee, että työympäristöjen kehityksessä on lukuisia samanaikaisia trendejä, mutta yksi vahva suuntaus on coworking-tilojen kasvava tarjonta.
” Tämä trendi, joka on lähtöisin Silicon Valleysta, on rantautunut myös Suomeen. Erona markkinoille jo aiemmin etabloituneisiin jaettuihin työympäristöihin – kuten business centereihin ja teknoparkkeihin – on asiakkaiden hakema yhteisöllisyys coworking-tiloilta”, Kläusler toteaa.
Coworking-toimitila on usein monitoimi- tai avotila, mutta tilaratkaisu sinänsä ei ole määräävä tekijä, vaan itse coworking-yhteisö. Coworking on suosiossa, koska sen uskotaan tukevan verkostoitumista, osaamisen ja tiedon jakamista, innovaatioita sekä startup-yritysten kehittämistä. Coworking-toimitiloissa myös järjestetään usein erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia.
Kläuslerin mukaan coworking-tilojen tyypilliset käyttäjät ovat freelancereita, yrittäjiä ja start-up yrityksiä.
” Tulevaisuudessa tullaan myös näkemään entistä enemmän suurempien yritysten asiakkuuksia coworking-tiloissa, kun ne hakevat työntekijöilleen tiloja heidän liikkuessaan paikasta toiseen”, hän uskoo.
Esimerkiksi Harvard Business Review’ n taannoisen tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka työskentelevät coworking-toimitiloissa, menestyvät työssään paremmin kuin työntekijät, jotka työskentelevät perinteisissä toimistoissa. Coworking-porukka nimittäin tuntee työnsä merkityksellisemmäksi kuin” peruskonttori”-väki, heillä on suurempi kontrolli työhönsä ja he tuntevat kuuluvansa osaksi yhteisöä. Coworking-tilassa ei myöskään esiinny suoranaista kilpailua ja sisäistä politikointia, ainakaan verrattuna perinteiseen toimistokulttuuriin.
Kläusler huomauttaa, että maailmalla coworking-tiloja ovat markkinointitarkoituksessa tarjonneet asiakkailleen myös muut eri alojen toimijat, kuten esimerkiksi pankit.
” Yritysten omien tilojen käyttö tämän tyyppisessä markkinointitarkoituksessa on tulevaisuuden mahdollisuus erottua”, hän pohtii. n
”
Coworking-toimitiloissa järjestetään usein erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia.
12 prointerior 1 / 18