prointerior 1/2016 | Page 64

ajankohtaista | palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan COSENTINO HYVÄSSÄ ISKUSSA Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat ottaneet Dektonin ja Silestonen uutuudet hyvin vastaan TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: TOM APPELROTH Moni arkkitehti ja sisustussuunnittelija suuntasi Kaapalitehtaalle tammikuun lopussa, kun Cosentino järjesti vuosittaisen Aula-designtapahtuman Turbiinisalissa. Nyt kolmatta kertaa järjestetty tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa jo siinä määrin, että alan uutuuksista kiinnostuneet tietävät merkata sen kalenteriinsa jo hyvissä ajoin. Cosentinolla oli jälleen tarjota erikoisherkkua: nyt saatiin ensimaistiaiset uudesta ja odotetusta Dekton XGLOSS -sarjasta. COSENTINON SKANDINAVIAN aluejohtaja Pierre Wernlundh on äärimmäisen iloinen siitä, että yrityksen viesti on otettu hyvin vastaan – vaikka taloudellinen tilanne Suomessa on edelleen varsin tukala. ”Se, että me saamme suomalaiset arkkitehdit ja suunnittelijat näin suurissa määrin liikkeelle kertoo siitä, että tapahtumaa todella odotetaan ja arvostetaan”, Wernlundh arvioi. Tieto on valtaa Maajohtaja Niko Ruotsalainen on samoilla linjoilla: alan ammattilaiset eivät suinkaan ole lakanneet etsimästä uutta ja tutustumasta uusiin materiaaleihin, vaikka taantuma puristaakin. Miehet huomauttavat, että etenkin tiukan talouden aikana vaihtoehtoihin pitää perehtyä huolella ja selvittää niistä kaikki mahdollinen. ”Laatu ja kestävyys nousevat isoiksi asioiksi tällaisina aikoina”, ­Wernlundh toteaa ja lisää, että nousukaudella arkkitehdit voivat ottaa riskejä ja vaikkapa leikitellä materiaaleilla, joiden performanssista ei ole varmuutta. Pitkittyneen talouskurimuksen oloissa haetaan turnauskestävyyttä kovissa oloissa, myös materiaaleilta. Consentinon ehdoton valttikortti on Dekton, jonka valmistuksessa käytetään ainutlaatuista TSP-tekniikkaa. Kyseessä on tekninen prosessi, joka on tavallaan kuin teollinen ja nopeutettu versio luonnonkiven kokemista metamorfologisista muutoksista. 62 prointerior  1 / 16 Paineen alla Wernlundh kertoo, että Dektonia tehdessä käytetään 20–30 erilaista mineraalia ja vettä – eikä mitään muuta. ”Sitten materiaaliin kohdistetaan äärimmäinen, 25  000 tonnin paine.” Vertailun vuoksi: efekti on aika pitkälle sama kuin jos kaksi Eiffel-tornia pudotettaisiin päälle. ”Seuraavaksi kasaan puristunut Dekton-levy kuumennetaan 1  200 asteeseen. Lopputulosta kutsumme ultrakompaktiksi.” Dekton on niin tiukkaa tavaraa, että sen pintaa ei kykene naarmuttamaan juuri millään, eikä sitä voi esimerkiksi syövyttää eri hapoilla. ”Dektonia voi naarmuttaa vain toisella Dekton-levyllä. Ja tietysti timantilla.” Ei yhden yön ihme Vasta vuonna 2013 markkinoille tullut Dekton on kosolti ylisanoja kerännyt superinnovaatio, joka on hurmannut asiantuntijoita ja maallikoita ympäri maailmaa. Esimerkiksi huippuarkkitehti Daniel Libeskind on todennut Dektonin olevan täynnä luonnetta; kun innovatiivinen muoto yhdistyy ylivoimaisiin ominaisuuksiin, on käsillä todellinen toimialan game-changer. Itsestään ei hittituote kuitenkaan ole syntynyt. ”Takana on 22 000 tunnin kehitystyö”, Wernlundh paljastaa. Ultrakomprimointikonseptin avulla voidaan luoda ennennäkemättömän isoja ja