prointerior 1/2016 | Page 50

messuilla | nähtyä Paras messuosasto oli Foscarinin ja sen suunnitteli Pietro Ferruccio Laviani. Italialaisen kuningasidea oli houkutella messukävijä ”salaiseen” punaiseen luolaan, kauas messujen hyörinästä ja pyörinästä. 48 prointerior  1 / 16 KUVA: TOM APPELROTH Muun muassa Marimekolle, Iittalalle ja Samsungille suunnitellut Vento toteutti Tea- and Playtime -tilan, jossa lapset, työ ja perhe-elämä kohtasivat. Sieltä löytyi niin lasten leikkipaikka, ruokapöytä kuin oma työpistekin – ja kahden pienen lapsen äitinä Vento omaa kosolti kosketuspintaa aiheeseen. Varsinkin ulkomaisia messuvieraita kiinnosti tietää, mitä skandi-design oikein on perimmäiseltä luonteeltaan – mitä se edustaa, mihin se pohjaa ja mihin se menee? Näihin kysymyksiin vastasi Aurora-näyttely, jonne oli kerätty malliesimerkkejä Pohjolan designista. Sinivalkoista osaamista näyttelyssä edustivat suomalaismuotoilijat Samuli Naamanka, Anna-Miia Suominen ja Mikko Kärkkäinen. Kahteen osaan jaettu Aurora sisälsi arkkitehtuuriosion (nimeltään The Common good!) ja varsinaisen designosion (Nordic Conditions). Näyttelyn kuraattorina toimi arkkitehtuuri/designtoimija Summit ja designmaistiaisia oli tarjolla kaikista viidestä Pohjoismaasta. Yhteiskunnallista kärkeä löytyi etenkin The Common good! -puolelta, jossa tuotiin rohkeasti esiin asumisen ongelmia. Ruotsissa on pidetty kiinni korkealaatuisesta arkkitehtuurista myös julkisen puolen asuntomarkkinoilla. The Common good! -näyttelyssä peräänkuulutettiin myös vuokra-asuntojen “kunnianpalautusta”. Tobias Olsson, Ruotsin arkkitehtiliiton puheenjohtaja, totesi että julkisen asumistuotannon rooli laadukkaiden, kestävän kehityksen ympäristöjen luomisessa voi olla huomattava. ”Haasteemme tänä päivänä on rakentaa paljon asuntoja erittäin ­lyhyessä ajassa – ja samalla varmistaa, että kaupungit itsessään ovat funktionaalisia, asumiskelpoisia yhteisöjä”, Olsson linjaa. Uusi tulokas messuilla oli ”veteraaniesittely” Established, joka toi framille suunnittelijoita ja studioita, joilla on esittää kovat näytöt osaamisestaan. Yrityksen ei silti tarvinnut olla ikivanha, vaan kolmen vuoden ikä riitti mukaan pääsyyn. Ideana oli, ]0