prointerior 1/2016 | Page 43

TUOTERYHMÄPÄÄLLIKKÖ AAPO LINDFORS RTV:ltä kertoo, että viimeisen muutaman vuoden aikana lattiatrendit ovat läpikäyneet murroksen – ainakin mitä tulee julkitiloihin. ”Kaikesta näkee, että tekstiililattioiden ja -laattojen suosio on kasvanut huomattavasti.” Vahvassa vedossa on myös LVT-laatta, joka on erityisesti yksilöllistä ratkaisua etsivän mieleen. Painokalvotekniikalla voidaan toteuttaa vaikkapa puu- tai kivikuvioisia LVT-laattoja, joiden avulla lattioista tulee aivan eri tavalla näyttäviä. ”LVT on ottanut markkinaa linoleumilta ja muovimatolta, jotka ovat niitä perinteisempiä valintoja”, Lindfors toteaa. Kolmas nousussa oleva lattiamateriaali on keraaminen laatta, joka löytyy monesta uudesta kohteesta – esimerkiksi kauppakeskuksista, metroasemilta, hotelleista ja ravintoloista. ”Keraamisen laatan käyttö laajenee koko ajan. Tässä on tapahtunut selkeä muutos viimeisen parin vuoden aikana.” Entä millaisia kehitysnäkymiä sitten on tulossa? Lindforsin mukaan esimerkiksi sairaalat, terveyskeskukset ja palvelutalot ovat rohkeasti tarttumassa uusiin lattiamateriaaleihin. ”Esimerkiksi korkkilattian variaatioita on suunniteltu julkiseen tilaan.” Samalla koulutkin ovat toipuneet 1970-luvulta peräisin olevasta ”tekstiililattiakammostaan” ja tutustuvat eri mahdollisuuksiin nyt avoimemmin mielin. ”Tekstiililattioita kouluun ei voinut vähän aikaa sitten ajatellakaan, mutta se asia on pikkuhiljaa muuttumassa”, Lindfors arvioi. Kaikesta näkee, että julkiseen tilaan sopii nyt harmaan lisäksi muitakin värejä. Elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa keraaminen laatta on houkutteleva vaihtoehto, koska huoltovälit ovat erittäin pitkät. Kovalla koetuksella olevaan julkiseen tilaan keraaminen laatta sopii siksikin hyvin – samoin kuin vinyylilattia, jota ei vahata. Tekstiililattia onkin sitten kalliimpi huoltaa ja hoitaa, mutta Lindfors muistuttaa, että tämäkin on pitkälti priorisointikysymys: ”Tekstiililattia on hyvä vaihtoehto, jos sellaiset asiat kuin pehmeys, mukavuus ja akustiikka ovat merkitseviä päätöksen­teossa”, hän arvioi ja lisää, että kunkin projektin kohdalla prosessi kulkee niin, että ensin pitää päättää, mitä oikein halutaan – ja sitten etsiä toimivat ratkaisut juuri siihen skenaarioon. ”Yksistään elinkaarikustannuksista puhuttaessa keraaminen laatta ja muovilattia ovat ne vahvimmat vaihtoehdot.” RTV:llä on Suomessa noin 10 hengen tiimi, joka on jatkuvasti yhteyk­sissä sisustussuunnittelijoihin ja muihin ­interiööriosaajiin, jotka keskittyvät julkisen tilan projekteihin. Lindforsin mukaan kontakteja on paljon ja palautetta tulee runsain määrin. ”Julkisen tilan rakentajilla on yleensä aika realistiset näkymät siihen, mitä voidaan tehdä ja mitä ei.” Näin esimerkiksi lattiamateriaalin kestävyys, hoito tai visuaalisuus on hyvin tiedossa ja speksaukset tarkkoja ja täsmällisiä. Julkisilla varoilla operoiminen kenties karsii pois hurjimpia ratkaisuja, mutta kentällä on silti ilahduttavan ennakkoluulottomia otteita: ”Voisi sanoa, että eri lattiatyylejä ja -materiaaleja käytetään ja yhdistellään nyt rohkeammin esimerkiksi kouluissa. Aikaisemmin yhdessä kohteessa oli yhtä tai kahta eri lattiatyyppiä, kun nyt niitä saattaa olla viittäkin erilaista.” ” Materiaalit ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat siihen, miten koemme ja havainnoimme ympäristöämme. 1 / 16  prointerior 41