toimikunnan työssä se vielä jalostui eteenpäin kaikkien palveluntarjoajien yhteiseksi
hankkeeksi. Lisäksi hankkeen yhteydessä
tehty lapsivaikutusten arviointi tuki ratkaisun perusajatusta ja antoi eväitä suunnittelulle.
”Kokonaisuus on hyvä niin toiminnallisesti, pedagogisesti kuin teknisestikin”, toteaa rakennuspäällikkö Olli Karikko
Kokkolan kaupungin Teknisestä palvelukeskuksesta. Tammikuun lopussa pidetty
suunnittelutoimikunnan ja käyttäjien palautetilaisuus vahvisti, että koululla ollaan erittäin tyytyväisiä uusiin tiloihin ja niiden toimivuuteen.
”Palautteessa ei ole moitteen sanaa,
vaan kaikki osapuolet ovat hyvin tyytyväisiä”, Karikko kertoo.
Betoni säväyttää sopivasti
Puhto-kompleksin betonirakennukset ovat
paikallavalurunkoisia, mikä toimii hyvin
monimuotoisessa arkkitehtuurissa; esimerkiksi rakennusnoppien ikkunat ovat kaikki
eri tasoilla. Betonia jää myös sellaisenaan
näkyviin, mikä tuo omanlaisensa säväyksen. Komeat julkisivupinnat toteutettiin
Serpovent-levyrappauksena.
”Nopat ovat kaikki erivärisiä, eli sävy
vaihtuu hiukan kun siirrytään yhdestä
nopasta toiseen”, Tomi Perko kuvailee murrettua, harmaaseen taitettua väripalettia.
Betoni valikoitui materiaaliksi, koska
se oli sopivan neutraali kokonaiskonseptin
kannalta – ja rapattu pinta yksinkertainen,
mutta samalla riittävän näyttävä ratkaisu.
Toki myös taloudellisuus ohjasi materiaalivalinnoissa:
”Tässä työssä on haettu edullisia ratkaisuja, jotka ovat samalla kestäviä ja toimivia.”
KUVA: HENRI KESKI-SIKKILÄ
Oppilastuolit:
PantoMove, Ofisea.
20 prointerior 1 / 16
Kerralla oikein
Lisäjännitettä tilanteeseen toi syy, miksi
uusi koulu ylipäänsä tarvittiin – vanha koulu
nimittäin katsottiin jo niin kosteusongelmien
kalvamaksi, että sen peruskorjaus ei kannattanut. Uutta tehdessä menneisyys painoi sen verran, että haluttiin tehdä kerralla
koulu, jossa sisäilma-asiat ovat kunnossa
ja kaikilla hyvä olla. Käytetty tuulettuva julkisivuratkaisu on turvallinen niin uudis- kuin
korjausrakentamisessakin ja toteutettavissa
kaikenlaisille alustoilla.
Rappauksen alusta (kalsiumsilikaattilevyt) asennettiin runkojärjestelmän avulla
rakenteeseen siten, että ilma kiertää julkisivuseinän takana; näin rakenteeseen mahdollisesti kerääntyvä kosteus pääsee pois ja
seinä myös pysyy kuivana. Levyt kiinnitettiin säädettävään rankarakenteeseen, joten
julkisivuja ei tarvitse oikaista.
Rapattua pintaa tuli lopulta lähes 5 000
neliömetriä. ”Rappauspintaa on jatkettu
vielä sisäpuolellekin, mistä tulee vähän sellainen ulkotilafiilis”, lisää Perko.
”Lattia taas on paikalla valettu
betonilattia, joka on sitten hiottu.”