Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo mukanaan muutospaineita suunnittelijoille ja rakentajille.
Rakenteiden dimensiot muuttuvat eristepaksuutta kasvattaessa ja toisaalta rakenteen kosteustekninen toiminta
muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä. Uusia tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään
paikoissa, joissa niitä ei ole ennen käytetty, mikä osaltaan vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen
ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen. Energiatehokkuuden parantamisen aiheuttamien
muutosten lisäksi myös kiihtyvä ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan rakenteiden toimintaan.
Mikäli ilmastonmuutos painaa päälle entiseen malliin, rakennuksen
NÄITÄ ASIOITA on pohdittu laajasti Tampereen teknillisen yliopiston
jäähdytystarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti. Rakennustutkimusraportissa Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten
ten jäähdytystarvetta voidaan kuitenkin pienentää passiivisilla jäähdytysratsuunnittelu- ja toteutusohjeita, joka liittyy Tampereen teknillisellä yliopiskaisuilla, kuten esim. erilaisilla lipoilla, markiiseilla ja kaihtimilla.
tolla vuosina 2009–2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin.
FRAME tutki ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäämisen vaikutusta rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä
Käymätön korpimaa
rakennusten energiankulutukseen ja sisäilman olosuhteisiin. Mutta mitä
Raportin laatimisessa mukana ollut professori Ralf Lindberg Tampereen
rakenteissa sitten tapahtuu, kun eristepaksuutta kasvatetaan tai eristeteknillisestä yliopistosta toteaa, että matalaenergiarakentamisessa ollaan
materiaalia vaihdetaan?
nyt suurilta osin kartoittamattomilla vesillä. Rakentaminen on valtava bisRaportti kertoo, että lämmöneristyksen lisäyksestä aiheutuvilla muunes ja oma asunto on suurin sijoitus, jonka tavallinen kansalainen elätoksilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Rakenteen
mänsä aikana tekee – joten perin herkillä kielillä
läpi tapahtuvat lämpöhäviöt pienentyvät, mistä seusoitellaan.
Energiatehokkuudessa
raa rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteel”Aikaisemmin rakentaminen on perustunut norlisen kosteuden nousu. Tilanne voi heikentää tietmitukseen, joka on ollut aika hyvin sidoksissa kenon esitetty tavoitteita,
tyjen perinteisten rakenteiden kosteusteknistä
tältä saatuihin kokemuksiin ja sen hetkiseen tilanjoista ei oikeastaan edes
toimintaa, jos muuttuneita olosuhteita ei oteta suunteeseen. Nyt energiatehokkuudessa on esitetty
tiedetä, voiko ne saavuttaa.
nittelussa huomioon. Rakennusaikaisen kosteuden
tavoitteita, joista ei oikeastaan edes tiedetä, voiko
kuivumiseen on varattava lisäksi enemmän aikaa,
ne saavuttaa”, Lindberg pohtii. Näin rankka etunoja
kun rakennetta kuivattava lämpövirta rakenteen läpi vähenee. Rakenteen
energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen tarkoittaa väistämättä
dimensioiden muutos saattaa johtaa rankarakenteiden rungon ylimitoitukainakin joitakin harha-askelia, professori pelkää.
seen, mikä aikaansaa uusien runkotyyppien kehittämistä.
”Kun oppia tulee kantapään kautta, se on kallista harjoittelua tällä toimialalla”, hän muistuttaa.
Suurimpana ongelmana Lindberg näkee sen, että nykyisellään rakenSisäilmasto vaarassa?
tamisen kokonaisuus ei ole oikein kenenkään hallussa ja hallinnassa –
Rakenteiden paksuuden kasvaessa eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja
kukin taho hoitaa omaa leiviskäänsä liikoja sivuilleen vilkuilematta, kun tarripustusten rasitukset kasvavat, mikä johtaa liitoskappaleiden paksuntuvittaisiin joku, joka ottaa kopin koko prosessista.
miseen ja lisääntyvään kylmäsiltavaikutukseen. Liitokset ja liikuntasaumat
tulee mitoittaa ottaen huomioon paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet. Energiatehokkuuden parantuessa ilmatiiviyden merHeikoin lenkki
kitys korostuu ja sisätilojen riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.
Elintarvikepuolelta vertailukohta löytyy kylmäketjusta, jonka ei tarvitse katRakenteiden vikasietoisuuden heikkeneminen korostaa jatkossa entisesketa kuin kerran. Rakentamisen ketju on yhtä lailla ongelmallinen, sillä tietään myös rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja huolellisen rakentamidon saumaton siirtyminen ketjussa alaspäin on erittäin haastavaa, Lindsen merkitystä.
berg toteaa.
Sisäilmaston laadun osalta raportissa todetaan, että ulkoseinien läm”Jos on olemassa alkuperäinen ja sinänsä toimiva innovaatio esimöneristyskykyä ja tiiviyttä parannettaessa tulee valmistautua siihen, että
merkiksi energiatehokkaasta seinärakenteesta, se on vasta lähtökohta.
sisäilmaston laatu tietyltä osin saattaa laskea. Tämä koskee toisaalta
Sitten pitäisi löytää suunnittelija, joka osaa integroida seinärakenteen
ilmanvaihtoa ja toisaalta lämpöviihtyvyyttä lämmityskauden ulkopuolella.
oikealla tavalla kokonaisuuteen. Seuraavaksi työmaalta pitäisi löytyä tilanRakennusvaipan lämmöneristävyyden parantaminen edistää hyvän
teen tasalla oleva työnjohtaja, joka katsoo että työntekijät asentavat seisisäilmaston saavuttamista lämmityskauden aikana. Hyvin lämmöneristenän oikein. Koko ketjun pitää toimia, ennen kuin rakenne toimii ja tekee
tyssä rakennuksessa ulkovaipan tulee ehdottomasti olla ilmatiivis, jolloin
sen mitä on luvattu”, Lindberg toteaa ja lisää, että ymmärrys ketjun sisällä
vuotoilmanvaihtoa ei tapahdu käytännössä juuri ollenkaan. Tästä seuraa,
ontuu.
että rakennusten ilmanvaihtolaitteistoja on käytettävä kaikissa olosuh”Alkuperäiset ideanikkarit ovat kaukana käytännön rakentamisesta,
teissa riittävällä teholla ja varmistettava laitteiden