KUVA: MIKA HUISMAN
Seinäjoen Apila-kirjaston visuaalista
ilmettä hallitsevaa juurevan karheaa
puhtaaksivalettua betonipintaa.
osaamisen jakamista ja sisältöjen avaamista tuetaan helposti käytettä-
sa keskustakirjaston sijoittaminen osaksi Töölonlahdelle rakentuvaa
villä sovelluksilla ja välineillä. Sanataide on arvossaan, ja kirjallisuut-
Finlandia-puistoa on tärkeää myös siinä mielessä, että alueelle saa-
ta rohkaistaan etsimään ja löytämään uusia muotoja.
daan korkeatasoista julkista tilaa. Töölönlahden kehittämistä on ar-
Ideoita on heitelty ilmaan (ja ammuttu alaskin) aina siitä lähtien kun ex-kulttuuriministeri ja kirjailija Claes Andersson puki sanoiksi ajatuksen keskustakirjaston rakentamisesta. Andersson ehdotti jo
vuonna 1998, että city-kirjasto pitäisi rakentaa nykyisen Eduskunnan
lisärakennuksen paikalle. Idea on kasvanut korkoa siis jo 15 vuoden
vosteltu siitä, että yritysten pääkonttorit saavat alueella ylivallan ja yhteinen tila kutistuu.
”Uskomme, että keskustakirjastosta tulee todellinen vetonaula koko alueelle ja ihmiset ottavat sen omakseen”, Härkönen toteaa.
Haasteita projektiin tarjoaa tontin muoto: kapea, pitkulainen tontti
ajan ja samalla myös kulttuurin ja taiteiden merkitys ja arvostus on
ei salli kovin rönsyilevää arkkitehtuuria. Helsingin kaupungin keskus-
kasvanut jatkuvasti.
takirjastosta järjestämän arkkitehtikilpailun ensimmäisen vaiheen kilpailutyötkin ovat tietyssä mielessä samanlaisia juuri tilarajoituksen ta-
Kaupunki panostaa kirjastoon
kia – mutta jatkoon menneillä kuudella työllä on myös rutkasti omaa
Helsingin kaupungin suunnitelmissa keskustakirjastolla on tärkeä
persoonallisuutta. Arkkitehtikisan lopullinen voittaja ilmoitetaan kesäl-
asema, kertoo projektipäällikkö Marko Härkönen. Hänen mukaan-
lä 2013.
10 prointerior 1 / 13