“Tuomioistuinharjoittelija on
virkamiehenä oikeutettu mm.
palkalliseen vuosilomaan,
sairauslomaan sekä perhevapaisiin.”
sä tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Näitä olisivat esimerkiksi
hakijan opintomenestyksen ja mahdollisten jatko-opintojen perusteella
osoitettu oikeudellinen osaaminen,
prosessi- ja aineellisoikeudellinen
asiantuntemus sekä kyky tunnistaa,
analysoida ja ratkaista oikeudellisia
ongelmia.
Harjoittelijalla olisi mahdollisuus
saada kokemusta kahdesta erilaisesta prosessista eli kokemusta yleisen
tuomioistuimen menettelystä käräjäoikeudessa ja hallintolainkäytöstä
hallinto-oikeudessa tai vaihtoehtoisesti muutoksenhakuprosessista toisessa oikeusasteessa hovioikeudessa.
Hakijan aikaisemman työkokemuksen ja siihen rinnastettavan
muun kokemuksen perusteella tulisi
arvioida hänen soveltuvuuttaan oikeuslaitoksen lainkäyttötehtäviin.
Hakijan motivaatiota työskennellä
jatkossa oikeuslaitoksen palveluksessa tulisi myös selvittää. Lisäksi varteenotettavimpien hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ja soveltuvuutta tulisi arvioida haastattelun
perusteella.
KÄRÄJÄNOTAARIN
NIMITTÄMINEN
HARJOITTELUPAIKAT:
KÄRÄJÄOIKEUS,
HOVIOIKEUS JA
HALLINTO-OIKEUS
Esityksen mukaan harjoittelu olisi
monipuolisuuden lisäämiseksi syytä
laajentaa hovi- ja hallinto-oikeuteen.
Näin vastavuoroista tuntemusta yleisen tuomioistuimen oikeudenkäyntimenettelyn ja hallintolainkäyttömenettelyn välillä voitaisiin lisätä. Monipuolisempi auskultointi avaisi harjoittelijalle jatkossa laajemmat mahdollisuudet hakeutua tuomioistuinlaitoksen eri työtehtäviin ja osaltaan
helpottaisi myös harjoittelijan omaa
uravalintaa.
Notaarin virkanimike muutettaisiin käräjänotaariksi. Käräjänotaarin
nimittäminen ehdotetaan siirrettäväksi käräjäoikeuden laamannin tehtäväksi. Tuomioistuinharjoittelijan
hovioikeuteen nimittäisi viraston
päällikkönä hovioikeuden presidentti
ja hallinto-oikeuteen viraston päällikkönä hallinto-oikeuden ylituomari.
KÄRÄJÄNOTAARIN
TOIMIVALTUUDET
Käräjänotaarin toimivaltaa ratkaista asioita omalla vastuullaan
muutettaisiin osittain. Tarkoituksena
on selventää ja laajentaa käräjänotaarien toimivaltaa ja muuttaa lainsäädäntöä siten, että käräjänotaari saa
toimivallan tiettyihin asioihin suoraan lain nojalla heti harjoittelun
alussa ja tiettyihin asioihin oltuaan
virassa kaksi kuukautta. Käräjänotaarin määrääminen käräjäoikeuden
puheenjohtajaksi tai jäseneksi yksittäisiin vaikeampiin asioihin pidettäisiin edelleen laamannin päätösvallassa.
17
Sisällöllisinä muutoksina nykyiseen sääntelyyn olisi se, että osa toimivallasta johtuisi suoraan laista ja
laamannin määräys olisi tarpeen vain
yksittäisten asioiden kohdalta. Käräjänotaari saisi heti harjoittelun alettua oikeuden vihkiä avioliittoon ja
hän voisi myös ratkaista hakemusasioita ja riidattomia velkomusasioita
kansliassa. Rikosasioita käräjänotaari
voisi ratkaista yhden tuomarin istunnossa jo 2 kuukauden kuluttua harjoittelun alkamisesta, kun nykyisin
aikaraja on 4 kuukautta.
Käräjänotaarin toimivaltaa toimia
puheenjohtajana rikosasioissa yhden
tuomarin kokoonpanossa laajennettaisiin niin, että käsiteltävästä rikoksesta lain mukaan tuleva enimmäisrangaistus nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kuudesta kuukaudesta
kahteen vuoteen. Rangaistukseksi
notaari voisi tuomita edelleen vain
sakkoa. Lisäksi käräjänotaarin oikeus toimia yksin puheenjohtajana riitaisessa riita-asiassa säädeltäisiin
kokonaan uudelleen. Muilta osin ei
esitetä muutoksia nykyisiin notaarin
toimivaltaa koskeviin säännöksiin.
Hovi- ja hallinto-oikeuksissa harjoittelijat työskentelisivät lähinnä
nykyisiä esittelijäntehtäviä vastaavissa tehtävissä valmistellen asioita
mahdollisimman monipuolisesti.
Tehtävien vaativuutta voitaisiin vähitellen lisätä portaittain harjoittelun
edetessä.
KÄRÄJÄNOTAARIN
VIRKAMIESOIKEUDELLINEN
ASEMA
Tuomioistuinharjoittelua suorittava käräjänotaari on päätoimisessa
määräaikaisessa virkasuhteessa valtioon ja valtion virkamiestä koskevien yleisten säännösten alainen. Tämä