Lissabonin sopimus
– miten se syntyi ja mitä se oikein tarkoittaa
“Sopimus on laadittu perustuslaillisen
sopimuksen pohjalta ja se säilytti kaikki
perustuslaillisen sopimuksen
oleelliset elementit.”
Eurooppa-neuvosto päätti jo
vuonna 2001 etsiä keinoja, joilla
Euroopan unionista saataisiin entistä demokraattisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi. Pitkän työn
tuloksena syntynyt Lissabonin sopimus tulee voimaan joulukuun
ensimmäisenä päivänä. Sopimuksella uudistetaan nykyisissä sopimuksissa määritettyjä yhteistoiminnan sääntöjä.
pimus tulee voimaan 1 joulukuuta
2009.
MITEN LISSABONIN
SOPIMUS SYNTYI
SOPIMUKSEN SISÄLTÖ
YLEISESTI
Eurooppa-neuvosto kutsui vuoden
2001 lopussa koolle Eurooppa-valmistelukunnan tutkimaan kuinka
unionista voitaisiin tehdä entistä demokraattisempi, läpinäkyvämpi ja
tehokkaampi. Konventin lopputukoksena oli ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista. Sen tarkoituksena oli korvata unionin nykyiset perustamissopimukset. Hallitusten välinen konferenssi sopi sopimuksesta
pienin muutoksin kesäkuussa 2004 ja
sopimus allekirjoitettiin lokakuussa
2004.
Lissabonin sopimuksella muutetaan ja päivitetään unionin nykyisiä
perustamissopimuksia vastaamaan
paremmin nykyisen 27 maan liiton
haasteisiin. Sillä muun muassa lujitetaan unionin perusarvopohjaa ja
ajantasaistetaan EU:n toimielimiä ja
niiden työmenetelmiä. Sopimuksessa myös määritellään unionin demokraattiset perusteet, joita ovat demokraattinen tasa-arvo, edustuksellinen
demokratia ja osallistuva demokratia
Perustuslaillinen sopimus kuitenkin torjuttiin Ranskan ja Hollannin
kansanäänestyksissä kesällä 2005.
Kaksi vuotta kestäneen pohdinta vaiheen jälkeen EU-johtajat kutsuivat
koolle uuden hallitusten välisen konferenssin, jonka valmistelema sopimusteksti hyväksyttiin lokakuussa
2007 pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2007, jonka jälkeen sopimus piti voimaan tullakseen
ratifioida jokaisessa jäsenvaltiossa.
Sopimuksen ratifioinnissa oli vaikeuksia Irlannissa, tshekissä ja Puolassa mutta viime viikolla poistui viimeinenkin este Euroopan unionin
uuden sopimuksen tieltä, kun Tšekki
ratifioi sopimuksen. Lissabonin so-
Sopimus on laadittu perustuslaillisen sopimuksen pohjalta ja se säilytti kaikki perustuslaillisen sopimuksen oleelliset elementit. Lissabonin sopimuksella kuitenkin vaan
muutetaan nykyisiä sopimuksia eikä
korvata niitä, kuten perustuslaillinen
sopimus olisi tehnyt. Lisäksi perustuslaillisessa sopimuksessa mukana
olleet ulkoiset valtiolliset merkit kuten viittaukset EU-lippuun ja -lauluun poistettiin. Perustamissopimusmuutosten lisäksi Lissabonin sopimukseen liitetään useita pöytäkirjoja ja julistuksia.
Euroopan unionista tulee oikeushenkilö, joka voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia ja liittyä kansainvälisten järjestöjen jäseneksi. EU voi
36
näin ollen esiintyä ja toimia itsenäisenä toimijana. Samalla Euroopan
yhteisöstä puhuminen häipyy kielenkäytöstä. Sopimuksessa myös ensimmäistä kertaa tunnistetaan yksiselitteisesti, että jäsenvaltio voi erota
unionista. Sopimus mahdollistaa
myös yhdentymisen erilaisen vauhdin tiivistetyn yhteistyön muodossa.
MUUTOKSET UNIONIN
TOIMIELIMIIN
Eurooppa-neuvostosta tulee Lissabonin sopimuksen myötä unionin
virallinen toimielin. Sopimuksella
perustetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävä. Puheenjohtaja
valitaan kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, ja se voidaan uusia
kerran. Puheenjohtajan tehtävänä on
valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia, huolehtia sen toiminnan jatkuvuudesta sekä edistää yhteisymmärrystä ja sopua. Puheenjohtaja ei
saa samanaikaisesti hoitaa kansallisia tehtäviä.
Toinen perustettava uusi toimi on
ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan
korkean edustajan toimi, jonka tarkoituksena on edistää EU:n toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä ja
parantaa sen mahdollisuuksia puolustaa omia etujaan ja arvojaan muualla
maailmassa. Korkea edustaja hoitaa
unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa neuvoston valtuuttamana
ja ulkosuhteita komission varapuheenjohtajana.