Nuoret Lakimiehet 3/2008 - Työsuhteen ehdot | Page 9

“Asennemuutosta tarvitaan, ja työntekijöiden liika kiltteys työnantajaa kohtaan on erittäin lyhytnäköistä toimintaa.” noo, että hänen asiakkainaan on kaikkien alojen työntekijöitä. Lakimiehet kuitenkin Mikan käsityksen mukaan eivät ole kaikkein hanakimmin viemässä työnantajaansa oikeuteen. Lieneekö syynä varsin pienet ammattipiirit ja pelko leimautumisesta, pohtii Mika. Asennemuutosta tarvitaan, ja työntekijöiden liika kiltteys työnantajaa kohtaan on erittäin lyhytnäköistä toimintaa. Erityisesti nämä ylipitkät työpäivät alallamme pöyristyttävät Mikaa ja hän toteaakin, että aina edes hyvä palkka ei voi kompensoida kohtuuttomia työolosuhteita. Myös esimerkiksi laki- ja asianajotoimistojen provisiojärjestelmissä esiintyy suoranaisia tasa-arvolain vastaisuuksia ja liikeriskin siirtämistä työntekijälle. Tällaiset ehdot eivät ole Mikan mukaan asianmukaisia tai laillisia. Tehdystä työstä tulee saada palkka, muistuttaa Mika. Kysyin Mikalta mitä mieltä hän on ammattiliittojen toiminnasta ja Mika muistutti, että monet nykyään itsestäänselvyytenä pidettävät etuudet ovat ammattijärjestöjen pitkäaikaisen ja sinnikkään neuvottelutyön tuloksia: kansainvälisen vertailun mukaan verraten pitkät vuosilomat, viisipäiväinen työviikko ym. Nykymeininkiä toki leimaa voimakas individualismi, mutta työntekijöiden kannattaisi muistaa joukkovoima. Yhden työntekijän ääni jää helposti piipittäväksi hiireksi, sanoo Mika. Mitä nuoren lakimiehen tulisi sitten tehdä tilanteessa, jossa työnantaja vie kaikki mehut eivätkä työstä saatavat edut vastaa työn määrää ja laatua? No, juuri siihen joukkovoimaan kannattaa turvautua tuollaisessa tilanteessa. Joskus (ja käytännössä aika usein) työntekijän ratkaisu on se, että heittää hanskat tiskiin, nuolee haavansa ja vaihtaa duunipaikkaa, lataa Mika. Lakimiesten eri työaloilla on huomattavan vähän työehtosopimuksia, mistä tämä sitten johtuu? Järjestäytymisastetta pitäisi ensinnäkin saada ylös, sanoo Mika. Ja kyllä niitä TESsejä on lakimiesaloillakin solmittu, muun muassa rahoitusalalla ja teollisuuden kentällä, muistuttaa Mika. Mika on itse toiminut opiskeluaikana Artiklan mandaatilla Lakimiesliiton koulutuspoliittisessa valiokunnassa ja piti sitä hyödyllisenä pestinä. Toimiminen jossain vaiheessa Asianajajaliitossa kiinnostaa Mikaa. Asianajaja on laajasti ajateltuna osa oikeuslaitosta ja asiallinen ja laadukas toiminta asianajosektorilla edistää hyvää oikeudenhoitoa kokonaisuu- dessaan. Mikan mielestä myös muut kuin asianajajat ja asianajotoimistot tulisi saattaa jonkinlaisen kontrollijärjestelmän piiriin. Itsensä Mika näkee asianajaja vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. Mutta ei järjestöpuolen työkään ole mitenkään poissuljettu, mietiskelee Mika tulevaisuudennäkymiään. Työoikeus kuitenkin tulee luultavimmin olemaan messissä uran loppuun saakka, tiivistää Mika. Konkreettisia esimerkkejä kysymyksistä, joiden kanssa Mika on työnsä puolesta tekemisissä ovat muun muassa vanhempainvapaat, laittomat irtisanomiset, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset ym …. Se, mitä työntekijä ei uuden MIKA OJANEN valmistui Lapin Yliopistosta vuonna 2002 - notaari / Helsingin käräjäoikeus 2002-2003 - määräaikainen käräjätuomari / Helsingin käräjäoikeus 2003 - Palvelualojen Ammattiliiton PAM ry:n lakimies 2004-2006 - Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen 2006à - Asianajaja vuodesta 2007 lähtien 9