Nuoret Lakimiehet 1/2009 - Yrittäjyys | Page 39

Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Mika Ilveskero ja yrittäjyys Asianajaja Mika Ilveskero on Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja ja osakas Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla. Asianajajaliitossahan jäseninä on sekä yrittäjäettä työntekijäasemassa olevia asianajajia. Miten tämä vaikuttaa Asianajajaliiton toimintaan, siihen vastaa AA Mika Ilveskero seuraavasti. Kuinka asianajaliitossa on huomioitu yrittäjät verrattuna työsuhteessa oleviin asianajajiin? Asianajajista runsas viidennes on työsuhteisia asianajajia tai julkisia oikeusavustajia. Määrä on tasaisesti kasvanut, sillä muutamia kymmeniä vuosia sitten työsuhteinen asianajaja oli harvinaisuus. Työsuhteisten asianajajien ja julkisten oikeusavustajien erityiskysymykset ovat siksi varsin tuoreita asioita. Esimerkiksi työsuhteisen asianajajan henkilökohtaisen velvollisuuden noudattaa hyvää asianajajatapaa ja työnantajan direktiovallan suhdetta on ryhdytty pohtimaan vasta 90-luvulla. Asianajajaliitossa asianajotoiminnan järjestämiseen eli asianajajayrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä pohtii ammatillinen valiokunta. Asianajajaliitossa on myös nuorten toimikunta, jonka tehtävänä on pohtia työsuhteisten asianajajien ja toimistossa työskentelevien nuorten lakimiesten asioita. Merkittävin osa Asianajajaliiton toiminnasta kohdistuu kuitenkin muihin asioihin kuin asianajajien, yrittäjien tai työsuhteisten, omiin asioihin, sillä Asianajajaliitto hoitaa asianajajien valvonnan ja lausuntoja antamalla sekä asiantuntijatehtävissä toimimalla antaa asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön. Mitä eroja on olla asianajajayrittäjä tai osakkaana suuressa asianajotoimistossa? “Vaikka omistusosuuteni on alle yksi kahdeskymmenesosa, koen itseni yrittäjäksi.” Vaikka omistusosuuteni on alle yksi kahdeskymmenesosa, koen itseni yrittäjäksi. Vaikka ison toimiston nimi tuo asiakkaita, suurin merkitys asiakashankinnalle on yksittäisen asianajajan toiminnalla. Yrittäjänä tunnen vastuuta siitä, että toimiston palveluksessa olevilla ihmisillä on työtä. Suurin ero ison ja pienen toimiston omistajuudessa on organisaation vaatimuksilla. Isossa toimistossa jutut ja niitä tekevät ryhmät ovat usein isompia. Tämä vuoksi kyky johtaa ihmisiä ja asioita on tärkeää. Toisaalta ison toimiston osakkaana pääsee nauttimaan siitä, että toimistossa on henkilöitä, jotka huolehtivat esimerkiksi henkilöstö-, talous- ja markkinointiasioista eikä niihin tarvitse välttämättä itse paneutua. Ison toimiston osakkaan on oltava “laumaeläin” ja hänellä on oltava jonkinlaista kykyä “laumanjohtajuutee