Nuoret Lakimiehet 1/2008 - Vuosijuhlanumero | Page 15
käräjäoikeuksissa, mitä eduskunnan
lakivaliokunta on eri yhteyksissä korostanut. Muita tärkeitä hallituskaudella toteutettavia organisaatiouudistuksia ovat muun muassa oikeusaputoimistojen verkoston tiivistäminen ja edunvalvonnan siirto kunnilta osaksi valtionhallintoa sekä maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimivan maaseutuelinkeinojen
valituslautakunnan tehtävien siirto
alueellisiin hallinto-oikeuksiin.
Palvelujen uudistamisen osalta
keskeistä on tuomioistuinlaitoksen
menettelyjen, sähköisten työprosessien ja sähköisten palvelujen sekä
oikeusapupalvelujen kehittäminen.
Tämä merkitsee hallintoprosessin
osalta muun muassa hallintolainkäytön menettelysäännösten uudistamista ja eri hallintotuomioistuintasojen tehtävien ja aseman uudelleenarviointia sekä yleisten tuomioistuinten osalta hovioikeusmenettelyn
tehostamista ottamalla mahdollisesti
käyttöön hovioikeuksissa muutoksenhakulupajärjestelmä. Lisäksi digitaalija videotekniikan käyttöalaa on tarkoitus laajentaa. Riidattomien velkomusasioiden sähköisellä käsittelyllä pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan näiden asioiden käsittelyä merkittävästi. Myös oikeusapupalveluja
pyritään kehittämään yksinkertaistamalla oikeusavun hakemismenettelyä,
palkkioperusteita ja palkkioiden määräämismenettelyä. Tämä mahdollistaa
oikeusavun valtakunnallisen asiointijärjestelmän, oikeusapuhakemuksen ja
maksatusmenetelmän sähköistämisen.
Kolmantena tärkeänä painopistealueena on henkilöstön osaamisen
vahvistaminen. Tämä tapahtuu kehittämällä johtamista ja yhteistyötä
työprosessiin osallistuvien välillä,
mahdollistamalla lainkäyttöhenkilöstön osittainen erikoistuminen,
kehittämällä tuomioistuinharjoittelua
ja monipuolistamalla täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että myös
oikeuslaitoksen palveluksessa olevilla
henkilöillä olisi käytännössä mahdollisuus irtautua päivittäisistä työtehtävistään ammattitaitonsa ylläpitämistä
ja kehittämistä varten.
“Tavoitteena on, että tuomioistuinharjoittelijat
saisivat koko valtakunnassa yhtenäisen,
suunnitelmallisen koulutuksen ja että heidän
työtehtävänsä olisivat riittävän monipuolisia.”
TUOMIOISTUINHARJOITTELUN
KEHITTÄMINEN
Seuraavan vuosikymmenen aikana huomattava osa oikeuslaitoksessa
työskentelevistä henkilöistä siirtyy
eläkkeelle. Juristintutkintoa edellyttäviä tuomarin, syyttäjän, ulosoton ja
oikeusavun virkoja on näinä vuosina
avautumassa runsaasti. Avautuviin
virkoihin halutaan päteviä ja ammattitaitoisia juristeja.
Tuomioistuinharjoittelua on pidetty työmarkkinoilla hyvänä täydennyskoulutuksena nuorelle juristille. Teoreettisten yliopisto-opintojen jälkeen
tuomioistuinharjoittelu on antanut
hyvät käytännön valmiudet erilaisiin
juristin tehtäviin. Se on myös monesti
synnyttänyt kiinnostuksen hakeutua
oikeuslaitoksen palvelukseen tai
asianajajan tehtäviin. Tuomioistuinharjoittelu ja sen suorittamisesta tunnustukseksi saatu varatuomarin arvo
ovat olleet nuorten juristien keskuudessa suosittuja. Parhaimmillaan tuomioistuinharjoittelu onkin parantanut
nuoren juristin valmiuksia analyyttiseen ajatteluun, ongelmien erittelyyn
ja riitaisten kysymysten käsittelemiseen, ratkaisemiseen ja perustelemiseen.
Tuomioistuinharjoittelun koulutuksellinen funktio ei ole kuitenkaan
aina toteutunut tarkoitetulla tavalla
eikä tuomioistuinharjoittelua suorittava notaari ole saanut harjoittelunsa
aikana riittävää kokemusta tuomarin
tehtävistä. Tehtyjen selvitysten mukaan notaarien koulutus ja perehdyttäminen tehtäviin on ollut puutteellista
ja epäyhtenäistä. Koulutuksen järjestäminen ja sen sisältö ovat vaihdelleet käräjäoikeuksittain.
Edellä mainittu käräjäoikeuksien
rakennemuutos ja mahdolliset tuomio-
15
istuinten henkilöstörakenteen muutokset ovat myös mahdollisuus kehittää tuomioistuinharjoittelua. Tuomioistuinharjoittelua tulisi kehittä