Nuoret Lakimiehet 1/2008 - Vuosijuhlanumero | Page 15

käräjäoikeuksissa, mitä eduskunnan lakivaliokunta on eri yhteyksissä korostanut. Muita tärkeitä hallituskaudella toteutettavia organisaatiouudistuksia ovat muun muassa oikeusaputoimistojen verkoston tiivistäminen ja edunvalvonnan siirto kunnilta osaksi valtionhallintoa sekä maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimivan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävien siirto alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Palvelujen uudistamisen osalta keskeistä on tuomioistuinlaitoksen menettelyjen, sähköisten työprosessien ja sähköisten palvelujen sekä oikeusapupalvelujen kehittäminen. Tämä merkitsee hallintoprosessin osalta muun muassa hallintolainkäytön menettelysäännösten uudistamista ja eri hallintotuomioistuintasojen tehtävien ja aseman uudelleenarviointia sekä yleisten tuomioistuinten osalta hovioikeusmenettelyn tehostamista ottamalla mahdollisesti käyttöön hovioikeuksissa muutoksenhakulupajärjestelmä. Lisäksi digitaalija videotekniikan käyttöalaa on tarkoitus laajentaa. Riidattomien velkomusasioiden sähköisellä käsittelyllä pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan näiden asioiden käsittelyä merkittävästi. Myös oikeusapupalveluja pyritään kehittämään yksinkertaistamalla oikeusavun hakemismenettelyä, palkkioperusteita ja palkkioiden määräämismenettelyä. Tämä mahdollistaa oikeusavun valtakunnallisen asiointijärjestelmän, oikeusapuhakemuksen ja maksatusmenetelmän sähköistämisen. Kolmantena tärkeänä painopistealueena on henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Tämä tapahtuu kehittämällä johtamista ja yhteistyötä työprosessiin osallistuvien välillä, mahdollistamalla lainkäyttöhenkilöstön osittainen erikoistuminen, kehittämällä tuomioistuinharjoittelua ja monipuolistamalla täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että myös oikeuslaitoksen palveluksessa olevilla henkilöillä olisi käytännössä mahdollisuus irtautua päivittäisistä työtehtävistään ammattitaitonsa ylläpitämistä ja kehittämistä varten. “Tavoitteena on, että tuomioistuinharjoittelijat saisivat koko valtakunnassa yhtenäisen, suunnitelmallisen koulutuksen ja että heidän työtehtävänsä olisivat riittävän monipuolisia.” TUOMIOISTUINHARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Seuraavan vuosikymmenen aikana huomattava osa oikeuslaitoksessa työskentelevistä henkilöistä siirtyy eläkkeelle. Juristintutkintoa edellyttäviä tuomarin, syyttäjän, ulosoton ja oikeusavun virkoja on näinä vuosina avautumassa runsaasti. Avautuviin virkoihin halutaan päteviä ja ammattitaitoisia juristeja. Tuomioistuinharjoittelua on pidetty työmarkkinoilla hyvänä täydennyskoulutuksena nuorelle juristille. Teoreettisten yliopisto-opintojen jälkeen tuomioistuinharjoittelu on antanut hyvät käytännön valmiudet erilaisiin juristin tehtäviin. Se on myös monesti synnyttänyt kiinnostuksen hakeutua oikeuslaitoksen palvelukseen tai asianajajan tehtäviin. Tuomioistuinharjoittelu ja sen suorittamisesta tunnustukseksi saatu varatuomarin arvo ovat olleet nuorten juristien keskuudessa suosittuja. Parhaimmillaan tuomioistuinharjoittelu onkin parantanut nuoren juristin valmiuksia analyyttiseen ajatteluun, ongelmien erittelyyn ja riitaisten kysymysten käsittelemiseen, ratkaisemiseen ja perustelemiseen. Tuomioistuinharjoittelun koulutuksellinen funktio ei ole kuitenkaan aina toteutunut tarkoitetulla tavalla eikä tuomioistuinharjoittelua suorittava notaari ole saanut harjoittelunsa aikana riittävää kokemusta tuomarin tehtävistä. Tehtyjen selvitysten mukaan notaarien koulutus ja perehdyttäminen tehtäviin on ollut puutteellista ja epäyhtenäistä. Koulutuksen järjestäminen ja sen sisältö ovat vaihdelleet käräjäoikeuksittain. Edellä mainittu käräjäoikeuksien rakennemuutos ja mahdolliset tuomio- 15 istuinten henkilöstörakenteen muutokset ovat myös mahdollisuus kehittää tuomioistuinharjoittelua. Tuomioistuinharjoittelua tulisi kehittä